28.12
kovasti paljon on ollut tapahtumia. murtunutta lonkkaa,sairaalaa,joulua ja kaikkee. ei kuitenkaan huvita tilittää niistä,pikemminkin aktiivisesti unohtaa kokemani nöyryytykset. tuleen ei saa jäädä makaamaan,nokka kohti uusia tuulia.

pöly on nyt jo laskeutunut,enää olo ei oo kovinkaan tuskainen. kämppä on tuunattu tarpeisiin sopivaksi,toimintakyky on jo ihan tyydyttävällä tasolla. liikkuminen edelleen sattuu,mut yöt saan nukuttua jo vähäisen kipulääkkeen turvin. jään henkiin,ainakin toistaiseksi!!

syynä voi tietty olla aavistuksen alentunut toimintakyky,mut nyt mua vaivaa kuitenkin riittämättömyyden tunne. tunne siitä,että en pysty olemaan osallisena riittävästi. ts. en riitä edes läheisimmilleni enkä tärkeinmilleni. tuntuu pahalta,kun tunnen menettäväni ihmisiä. tai siis läheisimpien intressit tuntuu olevan muualla. en tiedä,onko tunne oikea,mutta tuntuu väliin,että oon vaan välttämätön paha,velvollisuus.

pienestä alavireestä huolimatta pitää kuitenkin muistaa,että oon edelleen hengissä. ja oon päättänyt näyttää,että mussa on edelleen potentiaalia!!

ps. suuri kiitos sulle. niin just sulle!! en ois selvinnyt ilman sua.

29.11
yllätän itseni nykyään aika usein kurinalaisuudellani. mullahan on massakausi päällä. syödä pitää. usein ja paljon. ja minähän syön. tänkin päivän ravinnolla ruokkis keskikokoisen afrikkalaiskylän. vuodeksi. nojoo... mun kurinalaisuudesta kertoo lähinnä se,kuinka paljon ponnistuksia semmosen ravintovuoren valmistaminen vaatii ja kuinka paljon se vie aikaa!!

                                                *röyh*

mä ehdin käydä tänään uimassakin. vilskettä hallilla piisas. koululaiset lisää huomattavasti levottomuuskerrointa. viihdyttävää seurata,mut en tod. oo kateellinen opettajille.

yhtäkaikki... treenitauko/massakausi tuntuu edelleen hyvältä. syö tai tule syödyksi!

15.11
tänään oli mukavaa myötälettä ja hiukan verenpainetta nostattavaa ylämäkeäkin.

aamulla heräsin mahtavaan tunnelmaan. velat oli saatavia,tuntui,että nyt on luvassa euforinen päivä!
noh,oveen koputettiin ja äkkiä tunnelma olikin pilalla. sisäisen tarpeen ohjaamana koen tarvetta avautua: oven takana oli kotihoito. nyt seuraa pari (vitun)pointtia!
mulla on noin parin kuukauden ajan käynyt uus "omahoitaja". olen hyvin iloinen siitä. hetkinen... ironia ei näykkään tämmöses kirjotetussa tekstissä. eli siis... ollaan otettu jo pari kertaa oikein mojovasti yhteen. vaikkapa siitä,että hän vois ilmottaa tulostaan etukäteen vaiks tekstarilla,että oisin niinku paikalla. ei tullut tekstaria. ei eilen eikä tänään. mut tää johtajatar kyl siis ilmesty oven taa. ei hätää,satuinhan olemaan kotona. muttamutta... mullahan on semmonen muistuttava dosetti. kivasti piippaa,että muistan ottaa marevanin (ainoan lääkkeeni). anyway,dosetti ei tietenkään noin fyysisesti oo samanlainen kuin tavalliset dosetit. se on pyöree. ja siinä on kansi (että lääkkeet pysyy siellä sisällä). kun sinne jaetaan lääkkeitä,kansi pitää ottaa kokonaan pois. kannessa on lukitusvipu mitä pitää kääntää,ennenkuin kansi aukee. tää kotihoidon tähtipää meisseli on käynyt jakamassa lääkkeet mun dosettiin jo kolme kertaa,eikä sen vivun kääntäminen ilman apua onnistu vieläkään. syynä tosin voivat olla tän kämpän riittämättömät laskutilat tai huonot valot. joo,oishan mulla otsalamppu,mutku siinäkin on niin hankala se kytkin. tai sit vika on lääkkeiden sijoituspaikassa. se kun on hänelle A-I-V-A-N liian korkealla. mä tosin yllän lääkkeisiin tuolista käsin.
mua pelottaa,että jonkun elämä on tommosen käsissä. kädettömyys ärsyttää!! ja siihen nähden,että kotihoitoa pyöritetään meidän kaikkien verorahoilla,sitä on kertynyt tänne kotihoitoon aivan liikaa.

loppupäivän valuttelin vitutustani uimahallin viemäriin. nyt oon tosi puhdas.

13.11
rauhaisan isänpäivän kunniaksi miro antoi mulle konsulttiapua,että lopulta sain ton kuvan tänne. siitä aluksi: kuva on masalan nuorisoteatterista. näytelmä on "kielirikot",jonka kävin kattoo jo toistamiseen,niin... oliko se perjantaina? näytelmä oli huippuhyvä. ja tosi lahjakkaita näyttelijöitä. erikoismaininnan saa siiri karjula (ykän tyttö),joka on överihyvä. muutkin näyttelijät on tosi hyviä. suuri hatun nosto heille. useita teatteriesityksiä nähneenä totean,että samanlaista tunnelmaa kuin "kielirikossa" tapaa hyvin harvoin. jotenkin tokalla kertaa se oli yhä vaan sykähdyttävämpi. turvapaikan hakijat on aiheena vaikee,mut kovasti se kyl avas silmiä. ja ihanasti tuputtamatta!! hieno näytelmä. ja mahtavia ajatuksia. niistä kiitos käsikirjoittajalle ja tietty ohjaajalle. olikohan se sama tyyppi?
ja sitten tähän päivään: isänpäivä. lapsille kiitos piristävistä puheluista. ja mirolle erityiskiitos,kun vaivautui isää oikein fyysisesti tervehtimään. niin ja kiitokset myös hautuumaa-avusta. olen etuoikeutettu!

8.11
koen jatkumoa. olen seuraava askel. jani tanskanen-jani heiskanen.
olin tänään hallilla. koin suuria tunteita. ensi kerran tunsin itseni telinevoimistelijaksi!! kaikki tuntui onnistuvan. akrobatian saralla ei taida olla enää mitään mitä en osaisi. ruokin tosin hiukan harhaista minääni riittävän yksinkertaisilla tempuilla.
yhtäkaikki... megalomaaninen itsetuntoni voi nyt oikein hyvin!!

lopulta sain uuden vilkunkin mopoon. ihan vaan pari kuukautta odottelin. enää ei kyl taida olla mopoilukelit. noh... keväällä sit!!!

7.11
kovasti kulttuurinen viikonloppu takana.

perjantaina oli stand up kipinässä.

oikein hauska tilaisuus. naurua piisas ja olihan muassa pari homosiideriäkin. homman jälkeen johkaannuttiin ykän kans pubiin. nojoo,onhan sekin jo nähty...

kulttuurielämykset sai lauantaina jatkoa. oltiin ykän kanssa masalan nuorisoteatterissa tsiigaamassa näytelmää. sen nimi oli muistaakseni "kielirikko" nimeltään. olipa hieno esitys. tuli mieleen,että niille,jotka edelleen on epävarmoja suhtautumisestaan maahanmuuttajia kohtaan,näytelmä varmaan avaa silmiä. upee esitys!! suosittelen. sivumennen sanoen kamera jäi perjantaina kyydistä,joten kuvamateriaalia ei oo. pitää varmaan lähtee uuteen näytökseen kuvaamaan...
mutsilla käytiin sit vielä iltateellä. eivaan... konjakkii ja kaikkee. päädyttiin pubiin. siellä oli jotkut pikkujoulut. paljon väkeä ja rehvakkaan reipas meininki. joopajoo...

tän päivän suunnitelmat meni ihan uusiks. aamulla nimittäin ilmottivat,että saan mopon tänään. huh,liikkuminen helpottuu taas olennaisesti. maailma on taas valintamyymälä!!

27.10
mulla oli tänään kiva päivä! oli nimittäin fyssari uimahallilla. mun fyssari on aivan mahtava! ja fiksu. mä itsekään en oo ihan dappe noissa fyssarihommissa,mut sen fyssarin kanssa hämmästyn aina. opin joka kerralla tosi paljon ja kivasti puhutaan samaa kieltä. kroppaakin mahtavasti kiusataan oikein. en mä tiiä... mahtava tyyppi!!

hiukan sekainen olo on muuten. on ilmennyt juttuja,jotka tuli hiukan puskan takaa. pidän nyt korvat auki ja astelen vähän niinku miinakentällä... niin ja sukkasillaan... ans kattoo ny!!

sekasin joo,mut selittämätöntä intoa oon nyt täynnä. tarmo oikein pulppuilee!!!! yeah!!!!!!!!!!

27.10
mulla oli tänään kiva päivä! oli nimittäin fyssari uimahallilla. mun fyssari on aivan mahtava! ja fiksu. mä itsekään en oo ihan dappe noissa fyssarihommissa,mut sen fyssarin kanssa hämmästyn aina. opin joka kerralla tosi paljon ja kivasti puhutaan samaa kieltä. kroppaakin mahtavasti kiusataan oikein. en mä tiiä... mahtava tyyppi!!

hiukan sekainen olo on muuten. on ilmennyt juttuja,jotka tuli hiukan puskan takaa. pidän nyt korvat auki ja astelen vähän niinku miinakentällä... niin ja sukkasillaan... ans kattoo ny!!

sekasin joo,mut selittämätöntä intoa oon nyt täynnä. tarmo oikein pulppuilee!!!! yeah!!!!!!!!!!

27.10
mulla oli tänään kiva päivä! oli nimittäin fyssari uimahallilla. mun fyssari on aivan mahtava! ja fiksu. mä itsekään en oo ihan dappe noissa fyssarihommissa,mut sen fyssarin kanssa hämmästyn aina. opin joka kerralla tosi paljon ja kivasti puhutaan samaa kieltä. kroppaakin mahtavasti kiusataan oikein. en mä tiiä... mahtava tyyppi!!

hiukan sekainen olo on muuten. on ilmennyt juttuja,jotka tuli hiukan puskan takaa. pidän nyt korvat auki ja astelen vähän niinku miinakentällä... niin ja sukkasillaan... ans kattoo ny!!

sekasin joo,mut selittämätöntä intoa oon nyt täynnä. tarmo oikein pulppuilee!!!! yeah!!!!!!!!!!

16.10
vakavaa asiaa. ts. eilen mulle valkeni jotain aika olennaista:

olin uimahallissa. suihkussa. suikutuolissa. joku arviolta nelivuotias tyttö tuijotti mua. ei sanonut mitään,tuijotti vaan. olin just nousemassa tapani mukaan seisomaan seinää vasten,kun äkkiä tajusin jotain. enhän mä niin voi tehdä!! mitä se tyttö ajattelee? että tuolissa istutaan huvikseen? että kaikki vammaiset voi nousta ja vaikka kävellä,jos niitä huvittaa?
tunsin oppineeni jotain. opin,että julkikuva on tärkeä. jokainen meistä edustaa jotakin. minä sille tytölle vammaisia tai ennenkaikkea vammaisuutta. reiluahan se ei oo. ei muita vammaisia eikä mua kohtaan... mut niin vaan on. tarkkana pitää olla aina,kun näkemässä on lunan lisäks muitakin. toki tarkkana oleminen on ihan suositeltavaa noin niinku yleisemminkin. erikeskeistä se on ihmisille,jotka muutenkin erottuu massasta. esimerkkinä mainittakoon vaikka räiskyvä luonne tai pyörätuoli.

halusin sitä tai en... olen vammaisuuden mannekiini. ja solidaarisuus muita  vampoja kohtaan on hyvä lisämotivaattori kehittää itseään yhä uskottavampaa katukuntoa kohti.

11.10
hiljaiseloa. oon edelleen vähän flunssanen,joten oon pääasiassa vaan lötköillyt. ja maalaillut. ainiin,no kaupassa ja pankissa kävin.

tilasin tänään uuden otsalampun. vanhan,hajonneen tilalle. tosin antoivat ohjeet vanhan lähettämiseks sinne (valostore). takuu ja sillai. ehket saavat sen vielä korjattua! mullahan on kaks silmää. otsia ei oo kyl kuin yks...

mopohommakin meni kivasti tänään eteenpäin. se lähtee huoltoon,kun vaan saan hommattua riittävän ison taxin sille. niin... kato... vain juopot kulkee taxilla...

10.10
oiskohan murheet tietotekniikkarintamalla ainakin hetkeks ohi? uutuuttaan kiiltää tää mun uutukainen mylly. ja kaikki asetukset alkaa olla kohillaan. koneen vaihdon yhteydessä muistin taas,kuinka tuhottomasti onkaan kaikenlaisia käyttäjätunnuksia ja salasanoja. enkä edes oon mikään netin suurkuluttaja!!

sitten mulla on downsiftaus käynnissä. ei vaan... hiljaiseloa, oon nimittäin flunssassa. päivät kuluu nyt akvarellijutuissa. sillai sukkasillaan. on tämmönen lötköttely sillontällöin ihan jees.

29.9

olin eilen matkoilla. tallinnassa. shoppailua,hyvää ruokaa,homosiideriä ja tupakkaa. ja hyvää seuraa. oli oikeesti kiva ja hauska matka. kiva mennä,kun seura osaa tarvittaessa avustaa, on sopivan toimelias ja tuttu sekä turvallinen. ja ikäänkuin kirsikkana kakussa on hauska. niin ja sillai... miellyttäväkin.

no,henki on edelleen salpaantunut. makutuomarina olemisesta,mukulakivistä,röökistä. tosin julistauduin nyt virallisesti viihdekäyttäjäksi. niin ja sit suuresta naurun määrästä. hulluteltiin hyvällä maulla. mulla oli oikeesti tosi hauskaa. ja laivalla yks suomea puhunut neekeri ois halunnut ostaa multa kaljaa. mulla ei ollut ja muutenkin haistoin palaneen käryä. en huomannut sitä,mut yön timo kuitenkin yritti viedä mun työpaikan. ja mä oon sentään eläkkeellä!!

tässä kuvat meidän ruoka-annoksista.

samassa seurassa mielelläni lähtisin uudestaankin. kiitos marie seurasta. ylpeä oon,että saan olla sun kaveri!!

22.9
olin tänään taas uimassa. kehitin niiiiin hyvän treenin,että oon siitä tosi innoissani! kädet ja hartiat sai uuden harjoitteen!!!!!!!!!!!!!!

muttamutta... nyt kun oon taas einehtinyt iltapalani,on sopiva hetki avata iltapalan kakkososion anatomia: kyseessä on siis hedelmäinen ja hieman makea jälkiruoka. ensin tarvitaan isohko kulho. perus raaka-aineeksi taas reilusti riisiä (mulla siis basmiti). määrä on ehkä 3 dl. sit mulla on semmosta omenapuuroo... sitä kans jotain 3dl. päälle lisään 200g raejuustoa. kirsikaksi kakkuun 1 prk ananasmurskaa. se on siinä!! ei muuta kuin ääntä kohti!!

tän kun syö sen nuudelihässäkän päälle,uni maistuu ja niillä selvii kivasti aamupuuroon saakka.
syön päivän aikana paljon. tosi paljon. niin kai pitääkin tehdä,että saa säilytettyä energiatason tasaisena. ja riittävän korkeena.

21.9

alkuun. pieni mainos.
tän postauksen aiheena on mun iltapala. lähinnä tässä ykkösosassa se suolainen osuus. pääsääntönä on,että tää toistuu jokaisena iltana. päälle tulee sit vielä hedelmäinen osuus,jolle omistan ihan oman kirjoituksensa. mut siis:

homma lähtee siitä,että otetaan jälkiruokakippo ja lastataan siihen riisiä. basmiti on mun suosikki,mut tietty muutkin riisit kelpaa. 3/4 kuppia on ihan hyvä määrä.
päälle kivasti pulled porkkia (,jonka epäeettisyyttä häpeän,anteeks).
epäeettisyys jatkuu... kolme keitettyä kananmunaa (sana,joka jaksaa hämmentää mua. kuinka genetiivi voidaan yhdistää yhdyssanaan????????????
kastiketta hiukan. nyt mulla on kormaa. muita makujakin oon käyttänyt.
koko komeus mikroon.
sillä aikaa kaivetaan toinen kippo ja toi kuvan "mun tuorein ihastukseni. vedet keitän ja teen ton nuudelihässäkän.

sit vaan kippo mikrosta. lisään kipon sisällön nuudeleihin. pari näkkärii ja bon apetit!!

ravitsevaa. jaksaa nukkua,you know.

vaikka toinen osuus onkin hiukan makeampaa,on se silti yhtä tärkee. siitä tuonnempana. mut noi nuudelit ON HYVIÄ!!!!!

16.9
huihai,nöyrät on tunnelmat.
yritän olla teflonia. mikään tietenkään ei pitäis tuntua. olenhan fäking cool...
nojoo,tuntuu kumminkin. ainoa mitä voin tehdä,on yrittää epätoivoisesti vaan katsoa muualle. kivasti hommaa helpotti se,että innostuin taas tänään kuntoilemaan. ehkä jopa hiukan yli oman tarpeen. ajatukset kivasti keskittyy hommaan. ja kuntokin kohenee. ei ihan dorka ajan viete...
yli jäänyt aika kuluu ruoan parissa. kroppakin kehittyy. niin ja kasvaa. se on nyt vallitseva trendi. tässä ruhossa on nyt hyvä olla...

huomenna lähden taas uimaan. nastaa,tosin tekemistä on niin paljon,että tuskin ehdin löylyssä paljoakaan nautiskelemaan. kello pitää laittaa aikasemmin soimaan. niin,lauantainahan tietty pitää herää jo kuudelta. ne on taas niitä leppoisia eläkepäiviä...

12.9
nyt oli hurjan tehokas päivä! tilasin mopoon uuden vilkun,vein puvun tuunattavaks,kävin kaupassa.
loput päivästä vietin kuntoillen. köysitikkaat ja nojapuut oli tänään erityisenä painopisteenä. nojapuita pitääkin edelleen treenata. likimainkaan kaikki haluamani jutut ei vielä onnistu lainkaa ja liikkeet jotka onnistuu,jää edelleen vajaiks. treenaaminen on edelleen mukavaa ja kehitystä tapahtuu!!

31.8
no nyt tulikin yllättäin kohtuu tymäkkä tunnelma. sakeana oli taas ilma!!

herkempää saattais tää vauhti hirvittää. mutta e-hei,ei mua.

aamulla kaikki vaikutti tavalliselta tylsältä arjelta. puuro,kahvi ja ohutta yläpilveä. hiukan olin jopa innoissani,koska oli päivällä tarkoitus lähteä syömään yhden vanhan ja oikein rakkaan ystävän kanssa. siis se ystävä ei tietenkään oo vanha,ainoastaan se ystävyys...

ensin lähdin kuitenkin fyssariin. olin niin varhain liikkeellä,että ennätin käydä ensin pankissa maksaa pari laskua. ja koska edelleen jäi aikaa, kävin vielä k-raudassakin. jätin tarjouspyynnön betoniporsaista ynnä tangoista mun slacklineä varten. kaikki suju niin jouhevasti,että epäilysten ois jo pitänyt herätä.
ennätyksen parantuminen "yhdistelmäliikkeessä" fyssarilla ois jo pitänyt johtaa ainakin epäluuloon. mutta ei. lauhkeana kuin teuraslammas jatkoin elämää eteenpäin.

1. takaisku:ystävä ilmoitti tekstarilla,että ei ehdikään syömään. noh,harmitti hiukan,mut sovittiin,että mennään paremmal aikaa...

tulin kotiin ja kärvistelin aikani,koska ajattelin yhtä tyyppiä. korkeapaineella. lopulta soitin ja se kannatti. kivasti silisivät monet pomput meidän väliltä. niinniin,väärinkäsityksiä suurelta osin...

noh,suunnitelmat valtaosin meni uusiks,koska sovittiin tapaamisesta. täällä mun luona. tai sovittiin ja sovittiin... yhtäkaikki pian mun oveen koputettiin.
iiiiik,ihanan lämmin tunnelma. äkkiä tuli taas semmonen olo,että tää on oikein. onko, vet svansen,sen aika näyttää.

tilanne on rauhoittunut. on aika hiukan analyyttisemmän pohdiskelun:
ääh... ei sittenkään. elämähän on elämistä varten. niin ja ihmisen parasta aikaa!

31.8
no nyt tulikin yllättäin kohtuu tymäkkä tunnelma. sakeana oli taas ilma!!

herkempää saattais tää vauhti hirvittää. mutta e-hei,ei mua.

aamulla kaikki vaikutti tavalliselta tylsältä arjelta. puuro,kahvi ja ohutta yläpilveä. hiukan olin jopa innoissani,koska oli päivällä tarkoitus lähteä syömään yhden vanhan ja oikein rakkaan ystävän kanssa. siis se ystävä ei tietenkään oo vanha,ainoastaan se ystävyys...

ensin lähdin kuitenkin fyssariin. olin niin varhain liikkeellä,että ennätin käydä ensin pankissa maksaa pari laskua. ja koska edelleen jäi aikaa, kävin vielä k-raudassakin. jätin tarjouspyynnön betoniporsaista ynnä tangoista mun slacklineä varten. kaikki suju niin jouhevasti,että epäilysten ois jo pitänyt herätä.
ennätyksen parantuminen "yhdistelmäliikkeessä" fyssarilla ois jo pitänyt johtaa ainakin epäluuloon. mutta ei. lauhkeana kuin teuraslammas jatkoin elämää eteenpäin.

1. takaisku:ystävä ilmoitti tekstarilla,että ei ehdikään syömään. noh,harmitti hiukan,mut sovittiin,että mennään paremmal aikaa...

tulin kotiin ja kärvistelin aikani,koska ajattelin yhtä tyyppiä. korkeapaineella. lopulta soitin ja se kannatti. kivasti silisivät monet pomput meidän väliltä. niinniin,väärinkäsityksiä suurelta osin...

noh,suunnitelmat valtaosin meni uusiks,koska sovittiin tapaamisesta. täällä mun luona. tai sovittiin ja sovittiin... yhtäkaikki pian mun oveen koputettiin.
iiiiik,ihanan lämmin tunnelma. äkkiä tuli taas semmonen olo,että tää on oikein. onko, vet svansen,sen aika näyttää.

tilanne on rauhoittunut. on aika hiukan analyyttisemmän pohdiskelun:
ääh... ei sittenkään. elämähän on elämistä varten. niin ja ihmisen parasta aikaa!

24.8 ilosanomaa levittämässä
touhukkaana kävin aamulla kipinässä ennen fyssaria. hain läjän flyereita tulevista kipinä-festareista kristalta. kävin fyssarissa ja sen jälkeen keskityin mainosten levittämiseen. juups,ekaks koulut. vein esitteitä sekä kirkkoharjun kouluun,että gesterbyn ala-asteelle. gesterbyn siwan ilmoitustaulukin sai omansa. samoin uimahalli. niin ja jäähalli. prisma ja cittari tietty. ja liikeportti. yritän saada mainoksia huomenna vielä lisää. parista paikasta jäi uupumaan...
tehokkaana siis olin. fikkaan organisoin kalenteriin jo viikonlopun ohjelmaa. julmetun kiireinen viikonloppu edessä. kipinä-festareiden lisäks kirkkonummi-päivät tuo kylille paljon nähtävää. toivottavasti ehdin edes mielenkiintoisimpiin. on standuppii,sailorissa on joku bändi, tivoli ja joku juoksukilpailukin. you name it. ja taidemökki. ehdoton mesta taiteiden yönä.

onneks oon ollu näin kiireinen. taustalla vellova melankolia ei oo saanut mua kiinni. kipinässä oli tosi lähellä. kinthaalla.

osasin muuten kysyä sitä traktorin rengasta lopulta oikeesta paikasta. nyt näyttää tositosi lupaavalta.

jotenkin kirsikkana kakulle... näkö on taas tänään renannut melkein koko päivän. aivan perkeleesti on auttanut mun tehtävääni ilosanoman levittäjänä...

22.8
jokseenkin mukava olo!! tänään oon irrottanut itsestäni erimukavan läjän hikeä. tukkoinen olo kropassa helpottaa kivasti,oon taas löytänyt liikunnan riemun. ehkä nyt saa käyntiin tiukan iskun!!

henkinen vuoristorata on taas ollut käynnissä. kun jotenkin toivois,että kaikki ois hyvää ja kaunista. mutku. kovin helposti muutun vaativaiseks ja se taas tarkottaa,että alan haluta lisää. hylkään....niin... kohtuullisuuden,kun kaikki jotenkin vaan näyttäytyy mulle niin yksiselitteisenä. sitten en vaan enää näe yhtään,että asiat voi olla jollekin muulle moninverroin hankalampia. anteeks itsekkyyteni. tai ei... semmonenhan mä oon. itsekäs,lapsellinen ja hieman typeräkin. kannattaako tai onko kovinkaan hedelmällistä pyytää anteeks olemassaoloaan...?
mä en jaksa,enkä edes viitti.

oppimista itseltäni vaadin. ja lupaan vastaisuudessa olla ymmärtäväisempi,tarkkakuuloisempi ja herkempi. oppia ikä kaikki!!

20.8

niin olin katjalla popup-kahvilassa veikkolassa. katja se vaan osaa loihtia mahtiherkkuja ja nyt napa paukkuu. iso kiitos!!

ihastuinkin tänään. en katjaan,vaikka onhan se vaan aika mirri. mut tohon kuvan katjan kissaan,jolla on töpöhäntä. mitä viehättävin tapaus,joka haluu kokoajan kainaloon. syvälle,piiloon.
kotiin tullessani luna nuuhki mua syyttäen ja epäillen.

illalla ois vielä peli-ilta. odottamisen innosta huolimatta... mitähän siitäkin tulee?
noh... se näkee,joka elää...

15.8
niin. kovasti oli monisyinen viikonloppu. mutsilla oli ne festarit. mun ja mun lasten (ja niiden poikaystävien) lisäks paikalla oli merikukat,jere,harri,riitta.maria ja johanna. tutttuun tyyliin nuoriso loihti melkoiset bakkanaalit. oli laulua,tanssia ja hieman holtitonta ilakointia. äityipä touhu jossakin vaiheessa hiukan huuruiseksikin.,mutta yhtäkaikki hauskaa oli. otin juhlista kuviakin,en onnistunut laittamaan niitä nyt tähän...

ilta eteni,alkoipa siellätäällä ilmaantumaan virtavajettakin. kuitenkin yön pikkutunneiilla tapahtui avautuminen. oosa siinä hiukan läksytti faijaansa. eipä siinä ihan syystä,tosin en tiennyt niiden asioiden olemassaoloa. mut avautuminen oli ihan jees. sain ansioni mukaan. ja tosi ylpeenä näin nuoren janin ja ehdottoman ja kiukkuisen oosan yhtäläisyyden. oosasta on sukeutunut varsin katu-uskottava aikuinen. pienenä kauneusvirheenä ja lievänä tyylirikkona liiallinen teatraalisuus,joka provosoi ihan vääriä,"kaiken tietäviä" henkilöitä mukaan keskusteluun. siitä seurasi yleinen epäjärjestys,jonka aikana mäkin sorruin pitämään kovempaakin meteliä ja loukkaamaan näitä besservissereitä. anteeks.
oosasta oon kuitenkin ennenkaikkea ylpeä. asiat,jotka oosa toi ilmi,on ihan tosia ja näenkin tässä mahdollisuuden hiukan muuttua ja yrittää korjata rikki menneet asiat.
anyway,sydämistyin ja tirautin jopa muutaman kyyneleen. mutta sain mukavaa tukea sielun reunaltani. kiitos,olet mitä arvokkain aarre.

sunnuntaina käytiin kristalla kahvilla ja suorittamassa preliminääri wohls gård-vaellusnäytelmään. jatkoa seuraa. niinjoo... ja syömässäkin käytiin. oikeen fiinisti oikein ravintolassa. ruoka oli hyvää.

tunteikas viikonloppu aiheutti sen,että vaillinainen on ollut isku koko päivän. aamulla sain minkälie krampin. huimas,oksetti ja hikoilutti. mutta koska aamu oli muuten mitä miellyttävin,nukuin ison osan päivää ja keräilin
voimia.

tajusin,että puhuin sielun reunastani ja kaikkialla pulppusi syvä yhteisyys. on syytä selittää: hiukan myrskyisä seukkaus jatkuu taas. oon asiasta erionnellinen. niin, se on kuin... seuraa hiukan ontuva rinnastus.... laittaisin sen nyt näin... auttaakseen,yskänlääkkeenkin pitää maistua hiukan väkevältä,you know...

10.8
mennyt kesä.
takana on hieno kesä. rakastuin kesän alussa ja jotenkin taas löysin kadoksissa olleen tunteen. ihanan vaaleanpunaiselta kaikki näytti. yhteistä aikaa daamin kanssa vietettiin paljon. ja jopa munkin mittapuun mukaan koettiin yhdessä paljon. ja kuinka paljon opinkaan itsestäni? monet jo kiveenhakatut periaatteeni ja tapani muuttuivat. oikeesti kiitollinen niistä tunteista oon.
urheiluharrastus oli hiukan ikäänkuin telakalla ja muutkin jokapäiväiset jutut tuppas unohtumaan. niin kovin huumaantunut olin. ja onnellinen. yhä useammin harhauduin jo suunnittelemaan yhteistä tulevaisuutta. jotenkin se kielii kai siitä,kuinka tosissani olin.
muttamutta... kesä alkaa olla ohi... samoin kuin suhde. voisin tietty olla taas katkera ja syyttää suhteen katkeamisesta tätä toista osapuolta. mutta ei,sitä en tee. kaunista jatkoa hänelle toivon. sain suhteelta itsekin paljon. tosi paljon. ja päällimmäiseksi saa jäädä nyt arvostus ja kunnioitus. kiitos kaikista yhteisistä hetkistä ja tunteista,joita en enää tiennyt omaavani.

mutta joo,syksy alkaa tehdä jo tuloaan. hylkään jo hiukan huikentelevaksi muuttuneen kesäminäni ja palaan tuttuun treenimodeen. suhdekiireistäni huolimatta ehdin kesän aikana havainnoida kehitykseni (cooperin testien parantuneet tulokset sekä käsi- että jalkapyörällä) ja se antaa taas älyttömästi potkua treenin jatkamiseen.

elieli... kesä tuli ja meni. käteen jäi läjä hienoja kokemuksia ja upeita tunteita. kiitos niistä kaikista ja erityiskiitos kauniille ja hienolle ihmiselle. kiitos maria,oli etuoikeus rakastaa sua.

3.8
olipa kerrassaan hieno päivä. ja hauskakin.
eilen illalla sain yllättävän viestin. rakas tulee yökylään!! ei tyhmää,ei todellakaan.
me niiiiin sovitaan toisillemme. se tekee mut onnelliseks. niin ja kivasti boostaa mun miehisyyttä,joka kieltämättä on tässä jo hyvän aikaa levännyt laakereillaan. ja ehkä se on viesti jo omasta vanhuudesta,mutta vastapuolen esteettisyyden lisäks, nautin kovasti yhdessä olosta ja yhdessä tekemisestä.
tänäänkin oltiin hiukan shoppailemassa isossa omenassa. ihanaa hulluttelua,jota vailla selkeesti oon ollut.

en häpeile myöntää nauttivani... niin... elämästäni just nyt. jopa kiusallisuuteen saakka kailotan onneani. sori tai silleen...

kokoajan nyt mieleen hiipii ajatuksia,jotka vaan PITÄÄ sanoa. entiiä... tää tunteellisuus sotii nyt kyl tätä mun machoilua vastaan. niin,kumpi oli ensin? muna vai kana??

1.8
upee elämys. hallissa oli taas uudet lauteet. eriväriset. muuten kaikki oli ennallaan. kovasti onkin ollut ikävä mukavan kiireetöntä ja leppoisaa tunnelmaa. nam!!!

juup mutta...
isompi ja samalla tärkeempi juttu oli tunnekuohu,jonka sain tänään. se on tehnyt tuloaan jo jotain viikon ja iltapäivällä se sai lopullisen silauksensa. sain nimittäin niiiiiin ihanan vieraan,että oon vieläkin ihan pakahtua. se oli siinä ihan yhtäkkiä,hymyili ja sanoi oikeita sanoja. sitten,kun uskalsin koskea,niin,kun se vaan on niin hyvä! ja oikee!!!!!!!!!!!!
tämmösessä myrskyn silmässä on hyvä olla. ainut murhe on,että suhteellisuuden taju tai joku naurettava realismi on tosi haasteellista säilyttää. ja kun on tilanteessa,jossa tietää mitä haluaa,sitä on kai haavottumimmillaan. riitänkö mä sittenkään? niin... ja kelpaanko mä? pohjalla taitaa olla hylkäämise pelko. perin outo tunne tämmöselle yltiöitsevarmalle tyypille...
anyway... pohjavire on nyt erittäinkin hyvä ja jotenkin alleviivaa kaiken erityisyyttä. niin ja erilaisuutta. saahan ihminen olla hiukan epävarma itsestään uudessa ympäristössä? saahan? pliiiiis!!!

 niinjoo... olihan vieraalla ihan agendakin. toi mulle jotain. mut siitä hiukan tuonnempana...

28.7
tänään oli tosi hieno päivä. kävin taidemökillä ja sit syömässä naisen kanssa. naisen,jota kieltämättä ihailen. käytiin oikein hyvä keskustelu. enkä edes hermoillu. niin,tai urpoillu (jota usein oon tässä ko. seurassa tehnyt.). musta tuntuu,että sain sanottua kaiken mitä halusin. ja jopa ihan ymmärrettäväst. ja oikeessa järjestyksessä. hapuilematta. oon tosi ylpee itsestäni. kiitokset seuralaiselle. oot huippu!!!
jostain syystä (ehkä mun vammaisuus) esiintymiseni naisseurassa herättää ympäristössä ihmettelyä. ilmassa leijuu kysymykset miksi?, nauraako vammainen?,kuka maksaa?,kumpi käyttää kumpaa hyväksi?
miksi kaksi ihmistä ei voi käydä syömässä? ilman taka-ajatuksia? e-r-i-t-t-ä-i-n kiusallista. siis ei kyl mulle. oon katseisiin tottunut. seuralainen usein ei. miks aikuiset ihmiset käyttäytyy usein kuin huonokäytöksiset kakarat. vähän kunnioitusta pliis.
nojoo... mitä näistä...

meeri toi mun toisen kypärän. päästään murun kanssa rakkausmopoilee! se on siistii. *motoristipariskunta*

24.7
vauhdikas kuvaa ehkä parhaiten tätä viikonloppua.
lauantaina oli kauden päätavoite patsastelussa. rantalentopalloturnaus syviksellä.

hiukan tihkusateinen sää pilasi riehakkaan tunnelman. homosiidereitten riehakoittamana valitsin mielessäni ton alimman kuvan daamin rannan paras peräisimmäks. ujona poikana en kuitenkaan kertonut siitä hälle. humalluin siideristä. olen siideripissis... ja siilti hetero!!!

taidetta kasvissosekeitolla ja juustokakulla.
sunnuntain olin kesäkahvilassa toverillani maisalla kyrkvallassa. maisa asuu siellä ja omaa siellä oikein simsakan ateljeen.

maria ja maisa olivat nähneet paljon vaivaa interjöörin eteen. kaikki oli kovasti kaunista. ja toi yhden taulun tyyppikin näyttää jotenkin tutulta...
kiitos maria,kiitos maisa. niin... kaikesta! ootte huippuja!!!!!!!!!!!!!!
illan sain viettää oikeinkin viehkossa seurassa. suuri punakynä oikein alleviivasi asiain nykytilaa. nyt heiskasta viedään eikä heiskanen valita!!

pöllänenkin soitti vielä tossa illalla. ilmoitti edelleen olevansa puheväleissä naapurinsa kanssa. joka onkin varsin ymmärrettävää,koska naapuri viljelee maata. ikke penaalin terävin kynä! eivaan... saan lopulta sen traktorin renkaan. taino... saaminenkin on kovin suhteellista.. ilmaisia lounaita ei ole olemassa!!!!

17.7
noniin. olipa taas viikonloppu.

niin,erilainen,mutta aika hauska.

olin perjantaina improillassa hvitträskissä. kulttuurimaisemissa hauskaa illanviettoa.

show oli hieno ja seura mitä mainioin. mulla on paljon kuvia,mutta en tiedä mitä voi julkaista ja mitä ei... intimiteettisuoja,you know. kauneusvirheenä mainittakoon,että aina yhtä tyylitömän katariina suuren lokin siivet oli hiukan näköesteenä. hohhoijaa...

anyway,hauskaa oli ja jatkettiin iltaa vielä pubissa,jossa mun oma parisuhde tais ponnahtaa nextille levelille. ei tyhmää,ei todellakaan.
ja yökin oli... varsin tyydyttävä.
lauantaiks johkaannuin taas laajikseen,johon herra kinde toimitti mun uuden kameran.olipa kiva tavata kinde pitkästä aikaa. mut hei,eihän hollola kuulu edes suomeen...
illaks kelasin vielä sailoriin. nojoo,odotin siitä ehkä vähän liikaa...

mut jatkan nyt sunnuntaitankkaista. arki taas lähenee. valmistaudun tuleviin kommervenkkeihin.

17.7
noniin. olipa taas viikonloppu.

niin,erilainen,mutta aika hauska.

olin perjantaina improillassa hvitträskissä. kulttuurimaisemissa hauskaa illanviettoa.

show oli hieno ja seura mitä mainioin. mulla on paljon kuvia,mutta en tiedä mitä voi julkaista ja mitä ei... intimiteettisuoja,you know. kauneusvirheenä mainittakoon,että aina yhtä tyylitömän katariina suuren lokin siivet oli hiukan näköesteenä. hohhoijaa...

anyway,hauskaa oli ja jatkettiin iltaa vielä pubissa,jossa mun oma parisuhde tais ponnahtaa nextille levelille. ei tyhmää,ei todellakaan.
ja yökin oli... varsin tyydyttävä.
lauantaiks johkaannuin taas laajikseen,johon herra kinde toimitti mun uuden kameran.olipa kiva tavata kinde pitkästä aikaa. mut hei,eihän hollola kuulu edes suomeen...
illaks kelasin vielä sailoriin. nojoo,odotin siitä ehkä vähän liikaa...

mut jatkan nyt sunnuntaitankkaista. arki taas lähenee. valmistaudun tuleviin kommervenkkeihin.

13.7
niinnojoo... tänään oli oikein riemukas päivä. erittelemättä asiaa sen kummemmin,eheytymistä tapahtui ja olen asioiden nykytilaan enemmän kuin tyytyväinen. olen taas kokonainen.

mut mun varsinainen agenda koskee eilispäivää. olin masalassa,framnäsin kentällä. tunsin suunnatonta ylpeyttä taas kirkkonummelaisuudestani. olin tutustumassa kentän "uusiin" urheilufasiliteetteihin.

erittäinkin inspiroiva ja monipuolinen treenimesta. pidin ja aion ruveta vierailemaan siellä useasti!!!
ainut huomautettava asia on liian pehmeä alusta. tuolilla ei toivoakaan,mä olin liikkeellä fillarilla,jonka kävin hakemassa kesselistä huollosta eilen.

senkin kanssa liikkuminen oli aika haastellista. ei ois luonannut,jos oisin tosi-inva.
fillari itse on nyt loistava. innostuin hiukan ja nyt on oikee takareisi juntturassa ja erikipee.

tän päiväsestä vielä:ootteko kuulleet,jos paita katoaa,on se selkeä merkki jostain. merkki siitä,että silmä ei sitä havainnut. niin... tosiaan s-i-l-m-ä!!!!!!!!!!!!!! tuitui.

5.7
tilanne on nyt rauhoittunut,pöly laskeutunut. on aika kerätä raadot viikonlopun jäljiltä,koota ruumiit. tulokulma on nyt tärkeä. analyyttisesti pitäis pystyä arvioimaan tapahtumia. pitää mielessä,että monta oli taas monessa,syytä ei oo tuomita.
noh,tärkeä juttu ensin. vedin elämäni ekat siiderikännit! musta tuli nyt ehkä siideripissis. olin laajiksessa. hannelen ja markon lisäks pelipaikoilla oli larissa ja lasse. niin ja intimiteettisuojastaan kovin tarkat j&j,jotka EI TODELLAKAAN suunnittele yhteistä tuulevaisuutta saatikka perhettä. ei,ei ja ei!! larissa on kaunis,tatuoitu ja kiva,lasse hauska. huono häviämään,mutta hauska. kaikille kiitokset seurasta,jani oli sen tarpeessa. miksikö? tunsin oloni keskivertoa ahtaammaksi ja oli vaan jotenkin pakko päästä vähän niinku livohkaan. kiitos toverit,ootte arvokkaita.. tää siis muuten tapahtu lauantaina.
mut jo perjantaina oli aika myrskyisä tunnelma. kohtuullisen kovassa kondiksessa oleva itsetuntoni pelasti mut masennukselta ja tajusin,että ei tää ookaan mun probleemi,vaan jonkun muun. aika usein rehellisyys on paljon parempi vaihtoehto kuin ontuva ja tökerö valhe. eh? tosin hiffaan senkin,että totuuden puhuminen kyl voi olla joskus pelottavaakin,siis niille jotka pelkää.

ääh,mitä näistä. sopeutuminen vie aikansa. ja koska mulla on näin hyvä fiilis,odottaminen on ihan siedettävää.

loppuun vielä kiitoksen sana HÄNELLE jolle se kuuluu:rakastuminen-sen tuskallisesta tunnemyrskystä huolimatta on se vaan kaiken arvoista. kiitos näistä tunteista. tulevaisuus ei mua pelota. toivottavasti ei suakaan. kiitos.

30.6
isolla vaihteella,suurella nopeudella ja osin jopa kuolemaa halveksuen oon kulkenut tässä ja vieraillut elämäni kiikkuslaudalla. banaaikärpäs-romantikkona oon taas elämääni seilannut. niin,toivon etten taas päädy rakkauden kuolleeseen mereen. en tiiiä,vauhti hiukan hirvittää,mutku...tää vaan tuntuu niin oikeelta.

tänään sitten ajattelin hivenen rauhottua luonnon helmassa. lähdin wohlsgårdiin korjaa&renovera-tapahtumaan. väkeä oli sankoin joukoin. kuin myös poneja ja lampaita

juu-u onpa taas oikein hyvä kuva. kivasti esittää vallinneen hulabaloon. sori ei oo parempaa. anyway,maisan tapasin,jonka pelkkä habitus on kauneudessaan kunnioitusta herättävä.
niin ja helvin seurakunnasta näin,jonka kanssa säädetään rippikoulukuvioita. vammaisuuden viesti on nuorillekin tärkeä viesti. ei vammainen oo aina hiljainen,syrjään vetäytyvä,vaatimaton hylkiö. niih!! tiedoksenne.

juu,muttamutta,oli muitakin kohtaamisia. nääs,mun elämässäni on yks kipupiste. tai ei...ei tod kipupiste,enemmänkin sokeapiste. sattumalta tosin,mutta kuitenkin päädyin silmäkkäin sokeanpisteeni kanssa. hetkeksi kiikkuslauta muuttui vuoristoradaksi ja jouduin taas hetkisen kokoamaan palasia. elämäni vaikeimman päätöksen jälkeen ja vedettyäni henkiset henkselit koko tyypin yli,olemassa olevat tunteet tuntui vielä vaikeammilta. tää tapaaminen sattumalta ei tunteita ainakaan laimentanut. anyway,ehkä tämmönen siedätyshoito tekee mulle ihan hyvää. kehityn kokoajan ja haluan liikkua eteenpäin.
niin ja sit ykäkin tuli mestoille. alustavasti sovittiin futisillasta mun luona tänään. saattaa olla,että tuo köyhän miehen olutokabi saa huokuteltua viattoman pikku-janin viinapirun oikealle olkapäälle. mene ja tiedä.

28.6
no voehan... tai ei ehkä sittenkää...
huomattavan syvissä vesissä kuljen nyt. valtavan onnellinen oon viime päivien tapahtumista. mä nimittäin styylaan nyt.

homma on kuitenkin keskivertoa mutkikkaampi juttu,joten vielä ei oo oikee aika hehkuttaa. haluisin kyllä hehkuttaa,mutta ei.

nojoo,mutta vakavaks tää vetää. tyyni ,vakaa minäni tuppaa nyt keulimaan. asetan (nyt jo) itselleni aivan liian korkeita rimoja. aavistuksen liikaa puristan mailaa,jännitän ja rima tuppaa joskus putoamaan.
joten ei tod. oo helppoo,toivottavasti kumppani ainakin oppii sietämään hapuiluni...

oikeesti nyt yritän. ja sen takia kai varon liikaa epäonnistumista. ei oo ihmisen helppoa stiplaa.

ääh... maailma on nyt niiiiin värjäytynyt vaaleanpunaseks. flowlla vaan,mä oon koristettu plus-merkeillä!!

25.6
pari päivää tässä on ollut palloja ilmassa. paljon.
mukamis ollut epäselviä asioita.

paskat! mitä ne muka oli? omaa typeryyttä,omia ennakkoaavistuksia,kysymättömiä kysymyksiä.
mistä syntyy se tarve,että pitää hengessään metelöidä niin,että ei kuule?

ärsyttää,kun pidän omia ajatuksi muiden ajatuksia tärkeempänä!!!

niinno,nyt näen kirkkaammin. nyt näen selkeämmin. miksikö?
siksi,koska äkkiä muistin,että ihmisen tärkein taito kaikkien vitaalien juttujen jälkeen on kuunteleminen!!

mulla siis on ollut tosi kiva päivä! tapasin naisen joka on fiksu,kaunis ja mieleenpainuvan suora. kunhan vaan maltan kuunnella. kiitos seurasta,kiitos hymystä ja kiitos siitä,että olet!

tähän loppuun vielä tarina kuuntelemisesta:
tankki täyteen-sarjassa emmi ja se pastori taivastelivat nykymaailmaa. musiikkiia soitetaan liian lujaa,on huimausaineita ja kaikkee. suurella paatoksella ja pappi-äänellä se pastori sanoi:"jos jumala olisi tarkoittanut meidän kuuntelevan stereomusiikkia,hän olisi luonut meille kaksi korvaa."

niih!!

23.6

no nyt oli suojavarusteet kohdillaan. rannesyndit ja oikein kypäräkin!!
kävin tänään hiukan vakavammin testaamassa mun skuuttia... (vai mikä helvetti ton härvelin nimi onkaan) hyvä peli,eipä siinä mitään,mut on toi erinomaisen hankalaa. kovaa treeniä se vaatii,mut on se ihan mahdollinen.

juhannus tekee nyt kovasti tuloaan,kossu on jo pakkasessa endeed. ilma vaan ei oo vieläkään ihan keskikesäinen. mut kyl se siitä.

21.6
oih ja voih. heitin tänään tunteikkaat jäähyväiset. jäähyväiset toverille,joka on mua taas viihdyttänyt koko pitkän vuoden. uimahalli sulkee ovensa tällä viikolla ja on sitten kiinni koko heinäkuunkin.
kävin tänään vielä nojailemassa kaakeleihin,sukeltelemassa altaissa ja hiljaa nyyhkimässä löylyn hämäryydessä.
koko kuukauden kestää taas eromme,mutta sitten palaa mun elämään tuo kuninkaallinen vanha toverini. entistä ehompana. uusine lauteineen.
 tullessa kävin sailorissa muistokahvilla. koko kylän kerma neiti ja rouva kanervamäen johdolla oli paikalla. avauduin ja kerroin suorittamastani melontakurssista. rouva viisaimpana hoksasi kysyä olennaisimman:"melottiinks siellä?"

nyt oon syönyt ja tiskannutkin. lähen vielä illalla riitan kanssa lenkille.

18.6
kaikki ei aina oo sitä miltä näyttää.

eilen oli se illanvietto nais-seurassa. ikävä kyllä,ne ei olleet treffit sillai romanttisessa mielessä,mutta tosi hauskaa oli.

kuva on otettu sen jälkeen,kun oltiin jo käyty marian kanssa nokkimassa mätöt ihan vaan kahdestaan. kuvan ykä ja haavottunut tarzan ilmesty tonne pubiin. (ykän myötävaikutuksesta ilta sai aika kafkamaisia piirteitä. se oli oikeesti hyvin hauskaa)

nojoo,mut ensin käytiin siis syömässä. ruoka oli hyvää ja toi sosiaalinen puoli sujui hienosti. vähän niinku vanhasta muistista. tosin ihan kaikkea kunniaa pössiksestä ja soljuvasta flowsta en voi ottaa itselleni. seura oli tosi hyvää. eikä ilmassa ollut minkäänlaisia uhkatekijöitä.

johkaannuttiin pubiin jatkamaan iltaa. siellä mulle heräs ajatus,joka jäi hetkeks ihan kaihertamaan. taustalle,mutta kuitenkin.
mun sosiaalinen piirihän on laaja. "kaikki tuntee apinan,mutta apina ei tunne ketään." ei vaan. oon asiasta kiitollinen ja pidän sitä jopa aika luonnollisena. kovin hymyileväinen on habitukseni eikä mua kyl oikein voi sulkeutuneeks hissukaks syyttää. ja jos sosiaalisesti aktiivine jani on liikkeellä naisen kanssa,sehän automaatisesti tarkoittaa,että nehän seurustelee. janin lähimmät tuttavat (paitsi ykä)on taipuvaisia miettimään,että jos kyse ei ole kiihkeästä styylauksesta,nainen käyttää pikku-jania hyväks. jep. hiukan kiusallista ja saa mut hieman tuntemaan itseni turhaks ja tahdottomaks. "jani on kuin lastu laineilla."

mulla on muutamia periaatteita: 1) jos on kivaa,on kivaa. 2)elämä on iloista itsensä häpäisyä 3)älä pelkää. koskaan.
mun näkemyksen mukaan ei tää elämä sen monimutkaisempaa oo. on energian hukkaa murehtia etukäteen.

miks kaikki ei tajuu tätä????

anyway,kiitos maria,oot huippu(suosittu...).

16.6

aloitan pienellä referaatilla tästä saamastani lapusta:"jani heiskanen on osallistunut kirkkonummen melojat-kyrkslätt paddlare ry:n järjestämälle melonnan alkeiskurssille 13.-15.6.2016. kurssilla on opetettu melontaharrastuksen turvallisen aloittamisen kannalta keskeisiä tietoja ja taitoja sekä teoriassa että käytännön harjoituksissa."

todistus toteaa,että olen täysinoppinut avomerimeloja. tai ei ehkä sentään,mutta nyt on alkeiskurssi suoritettu!

harrastus on hieno ja riittävän haastava. tää huono näkeminen tosin rajottaa sitä,koska jokainen lokki,saari ja laituri näyttää mun siilmissä ihan samoilta. yksin en voi lähteä itämerta ja muita valloittamanaan. onneks oon sen verta sosiaalinen tyyppi ja kimpan porukka on niin joviaalia,että varmaan saan aina jonkun mukaan. suurin ongelma on se riiippuvaisuuden tunne,jota pitää vaan oppia sietämään.

muita ongelmia:sähköovi ei toimi. ovikello toimii silloin kun sitä itseään huvittaa. kahvi on loppu ja tennis-sukka rikki. nää murheet ei tunnu missään,koska mulla on huomenna treffit. kulmahousujen prässit kuntoon ja kajaalit sun muut kohilleen. oikeesti odotan huomista.

13.6
olo on normalisoitunut. eilen oli hiukan dagenefter-tunnelmia. olin lauantaina siellä rap-tapahtumassa sailorissa.

kivaa oli ja silleen. hyvä tapahtuma ja paljon väkee.

se ilta sai mut pohtimaan ekon ja egon eroja. tulin siihen tulokseen,että olipa syy mikä hyvänsä, turhanaikainen pullistelu ilman varsinaisia meriittejä on typerää,lapsellista ja lyhytnäköistä. mut hei,jos siitä jollekin tulee hyvä olo siitä... niin siitä vaan. mut muhun ei tee vaikutusta eikä todellakaan miellytä.

ja jos elää täynnä liikoja luuloja itsestään,niin ei kannata inistä,että jää yksin.
minä,jos joku,sen tiedän. "älä opeta isääs nussimaan."

nojoo,mut tänään alkaa se melontakurssi. oon innoissani. kerron sit tapahtumista myöhemmin...

11.6
kylläpä oli eilisiltana hauskaa. kipinässä oli taas komiikkaa.

oikein olivat taitavia perkeleet. sori,en muista nyt nimiä,en voi puffaa.

kristan kanssa lähettiin jatkaa iltaa ristinollaan. siellä soitti bändi,jonka nimeä (en sitäkään) muista. mut bändi oli hyvä,eikä kristakaan ollut yksin liikkeellä. sillä oli messissä maria (ehkä...). kertakaikkiaan hauska tyyppi,jonka ydinosaamisaluetta muka ei ollut smalltalk. lähettiin sen kans viel pubiin jatkoille. erihauskaa oli ja tykästyin vahvasti hänen habitukseensa. olin herrasmies ja oikeesti saatoin hänet masalaan. enkä yhtään ees vongannut. nuori ja entinen jani ois vongannut,en minä. ja oikein hubaa oli silti. tai sen takia. kiitos seurasta,sinä!!

tänään olin taas uimahallilla ja illalla lähden vielä sailoriin. siellä on etelän vetelät. räppiä,you know...

9.6
kun ajatus syntyy päässä...
helposti se voi muuttua pakkomielteeksi. ja sitten jalostua toiminnaksi.
näin hymyilevät silmät. kuulin seireenin kutsun. kuin unessa pakkasin reppuun uimavehkeet ja sydän rinnassa pamppaillen lähdin uimahallille. kädet hikosivat,kun lähestyin rakennusta. mielessä harjoittelin jo vuorosanoja valmiiks,jos kohtaisin meren-neitoni. pukkariin menin ensin. kädet tärisivät jo niin,että en meinannut saada kaappia lukkoon. saunaan mennessä meinasin liukastua. niin olin innoissani. saunan päälle nopea suihku ja habituksen tsekkaus. sitten jakkaran nokka kohti terapia-allasta. tuoli kulki mahtavasti,matkaa ei hidastaneet ne vesikourut lattiassa,jotka yleensä on tosi hankalia. "i am king of the world." taoin rintaani nyrkeilläni ja ääntelin varsin alfaurosmaisesti. ennen kuin huomasinkaan olin altaan reunalla. se oli tyhjä. tai siis olihan siellä vettä,mutta ei ihmisiä. ei hätää,rauhassa saan hakea otollisen position. siis otollisen, jos HÄN saapuu. hän ei saapunut. vaikka odotin tosi pitkään. sen sijaan altaaseen tulikin parikymmentä ilakoivaa uimakoululaista. jätin rekryytit meluamaan altaaseen ja lähdin löylyyn. siellä istuskeli semmonen vanha ukko. turistiin pitkään ja kunnon ikämiesten tapaan taivasteltiin nykymaailmaa. niin ja"ennen kohotkin oli korkkia!!". ukko tunsi mut entuudestaan ts. oltiin ennenkin tavattu hallilla. se väitti,että nykyään puhun paljon selkeemmin. lieköhän perää lainkaan? vet svansen.

kotiin tullessa tsiigasin tietty postin. siellä oli saapumisilmoitus. mun uus harjoitteluliina oli tullut dinoxilta. kävin äkkiä jo hakemassa sen postista. asensin sen jo kiinni puolapuihin,mutta tutustun siihen tarkemmin vasta huomenna. to be continued...

6.6
erittäin harvoin,jos koskaan... satun oikeeseen paikkaa. tai ainakaan oikeeseen aikaan. no nyt satuin ja oli hauskaa. kahvi ei ollut hääviä,mut kakku ja hyvä seura pelasti tunnelman!! KIITOS!!!!!

oikeestaan toivon enää,että jonkinlaista jatkoa seuraa.

sain tänään mutsin kanssa perattua mun vanhan vaatekaapin. ja sit alettiin täyttämään mun uutta vaatekaappia. sen ovissa on peilit,lisää kivasti tilan tuntua,vaikka taitaa kyl viedä sitä...

tänä iltana kaikki on yhtä silkkiä ja samettia. nautin tunnelmasta.

4.6
tänään se taas tapahtui!! mä ihastuin. päätäpahkaa!! olin uimahallissa. terapia-altaassa. siellä oli semmonen nainen. oikein oli biksut ja kaikki!! ai että,kun oli kaunis!! siro,mutta upeen täyteläinen. nam! välittömästi tunsin voimakasta fyysistä vetovoimaa. niin... suurieleisesti läiskytin vettä,kovaäänisesti kröhin... huomiota herättääkseni,you know... homma ei oikein tuottanut tulosta,hieman jo petyin. ajattelin lähteä saunaan. reunaa myöten olin lähdössä pois altaasa. pää painuksissa klenkkasin. kuului naisen ääni:"voinko auttaa?" nostin katseeni. mukavan näköset biksut. vastaukseni "en tarvii apua,mut jos haluut kosketella mua ihan muuten vaan,se sopii(!)" kävi tilanteeseen hienosti. sain palkinnoksi kauniin hymyn. takuuvarmasti se hymy enteilee kultaista noutajaa ynnä yhteistä kivitaloa espoosta....
ujouttani en saannut kysyttyä ees puhelinnumeroo. se hiukka mutkistaa sitä kivitaloprojektii.

eli tää tunnemyrsky saa nyt rauhottua tän illan. reippain mielin huomista kohti!!

30.5
nyt on peba puuduksissa. olin taas ajelemassa mopollo.

kävin mm.tuolla linlossa. näkö on ollut huippuhyvä,tosin taas yks tiehaara oli hukassa ja jouduin tekee paljon hommia ennenkuin se löyty. hauskaa kuitenkin oli,paljon uusia paikkoja. kilometrejä tuli 150.

pidän taas treenivapaan viikon. niin on nätti keli,että en malta olla sisällä.

ainiin... aamulla käytiin ykän kanssa kahvilla sailorissa. niin paitsi ykä kumos kyl stoben.