5.7
tilanne on nyt rauhoittunut,pöly laskeutunut. on aika kerätä raadot viikonlopun jäljiltä,koota ruumiit. tulokulma on nyt tärkeä. analyyttisesti pitäis pystyä arvioimaan tapahtumia. pitää mielessä,että monta oli taas monessa,syytä ei oo tuomita.
noh,tärkeä juttu ensin. vedin elämäni ekat siiderikännit! musta tuli nyt ehkä siideripissis. olin laajiksessa. hannelen ja markon lisäks pelipaikoilla oli larissa ja lasse. niin ja intimiteettisuojastaan kovin tarkat j&j,jotka EI TODELLAKAAN suunnittele yhteistä tuulevaisuutta saatikka perhettä. ei,ei ja ei!! larissa on kaunis,tatuoitu ja kiva,lasse hauska. huono häviämään,mutta hauska. kaikille kiitokset seurasta,jani oli sen tarpeessa. miksikö? tunsin oloni keskivertoa ahtaammaksi ja oli vaan jotenkin pakko päästä vähän niinku livohkaan. kiitos toverit,ootte arvokkaita.. tää siis muuten tapahtu lauantaina.
mut jo perjantaina oli aika myrskyisä tunnelma. kohtuullisen kovassa kondiksessa oleva itsetuntoni pelasti mut masennukselta ja tajusin,että ei tää ookaan mun probleemi,vaan jonkun muun. aika usein rehellisyys on paljon parempi vaihtoehto kuin ontuva ja tökerö valhe. eh? tosin hiffaan senkin,että totuuden puhuminen kyl voi olla joskus pelottavaakin,siis niille jotka pelkää.

ääh,mitä näistä. sopeutuminen vie aikansa. ja koska mulla on näin hyvä fiilis,odottaminen on ihan siedettävää.

loppuun vielä kiitoksen sana HÄNELLE jolle se kuuluu:rakastuminen-sen tuskallisesta tunnemyrskystä huolimatta on se vaan kaiken arvoista. kiitos näistä tunteista. tulevaisuus ei mua pelota. toivottavasti ei suakaan. kiitos.