tiistai 27. kesäkuuta 2017

27.6
tuli tossa taannoin (siis juhannuksena) taas vuosi täyteen. oon nyt ollut vampona... mitä... 15 vuotta!!!
tilanne on nyt kivan rauhallinen ja otollinen kerrata tän uuden elämän nykytilaa:

vuonna 2002 olin naimisissa,kävin töissä. elin aika normaalia perhe-elämää. vaimo oli raskaana ja mä remontoin villisti meidän uutta kämppää jorvaksessa. kyllähän jokaisella itseään kunnioittavalla kaakelikonsultilla pitää olla totuttua enemmän asiallista laattapintaa omassa kotonaan...
juhannusaattona sit jotain tapahtu. sain aivoinfarktin. menetin liikunta-,näkö- ja puhekykynikin.
aloin opettelemaan elämään uudestaan,joka muuten oli ton näkökyvyn kans alkuun pirun hankalaa. niin ja on se toisinaan vieläkin...
hiljalleen otin kuitekin taas elämästä kiinni. kokeilin ja opin aina vaan enemmän. vauhti alkoi palautua. tais sitä olla jopa yli oman tarpeenkin,koska eteen tuli ero vaimosta. jäin yksin ja hankin kissan,lunan. viikonloput sujui aika usein dokaten. kuvioihin tuli mukaan  naisetkin. eräässä suhteesta syntyi sit aino,nuorimmaiseni.

sitten tapasinkin merkittävän daamin. oltiin kimpassa pitkään ja edelleenkin hyviä kavereita. lopulta suhde kyllä päättyi,mutta mulle se ainakin oli iso ja tärkee juttu.

seuraavalla asialla en sit juuri ylpeilekään. eräässä parisuhteessa haksahdin vielä vanhoilla päivilläni pika-avioon. intohimoinen liitto tosin ei kestänyt kuin vähän toista kuukautta,mut silti...
jos osaisin katua,tätä liikettä ehkä jopa katuisin.

liikunta ja urheilu on kulkenut tässä kokoajan mukana. joskus vähemmän,joskus enemmän. nytkin oon kesälomalla ja voimaharjoittelu on nyt suht vähäistä. jalka- ja käsipyörä on nyt kesällä se mun juttu. tosin tossa joulunalla murtunut lonkka edelleen hiukan vaivaa ja jarruttaa sporttailua. niin tai sit kyse on siitä,että oon vaan laiska,vanha ja väsynyt ukko.

ihan konservatiivisin ei oo nykyinen parisuhde-tilannekaan,mut näillä mennään.

summasummarun... oon ihan tyytyväinen nykyiseen olooni. ja fyysisestikin oon hyvässä tikissä.

ps. tarinassa on varmaan oiottu mutkia ja oon varmaan yrittänyt saada itseni hyvään valoon ja kilven kiiltävänä. sori. narraattorin etuja

ainii... nykytila... urheilu kiinnostaa ja raha-asiat on kunnossa...
ja nykyinen puhekykyni... nyt puhun usein aivan liikaa.

torstai 22. kesäkuuta 2017

22.6
jani esitelmöi rippikoululaisille.
olin tänään masalan kirkossa juttelemassa rippikoululaisten kanssa. kun mulla ei oo oikein annettavaa tonne uskontopuolelle,puhuin erilaisuuden kohtaamisesta,ennakkoluuloista ja peloista. vilkas ja ennenkaikkea kovin positiivishenkinen kohtaaminen. puhuin myös kuulemisen tulon tärkeydestä ja toisten kunnioittamisesta. ja mua kuunneltiin. ja ehkä jopa kunnioitettiin. ainakin päätellen nuorten hiirenhiljaisesta tapittelusta. en ollut suunnitellut puhetta tai valmiiksi edes jäsennellyt ajatuksiani,koska halusin jättää tilaa tunnelmalle. sain kuitenkin asiani kerrottua ja kai aika ymmärrettävästi,koska pihalla odottaessani jo taxia yks tyttö tuli juttelemaan ja sanoi:"puhuit juuri oikeat sanat". se lämmitti,semminkin,koska asiani oli oikeesti tärkeä.

tajusin,että kosketus puhumiseen mulla edelleen on tallella.

kotiin tultuani jatkoin linnunpönttöjen ja legojen parissa. ostin hiomakoneen,mut siinä määrin olin tänään ahkera,että koneen mukana tulleet paperit loppui jo. ehdin huomenna vielä hakemaan lisää. juhannuksen seutu kulkee sutjakkaasti. tuitui!!!

torstai 15. kesäkuuta 2017

15.6
eilen olikin vauhdikas ja miellyttävä päivä.


olin keravan taidemuseo sinkassa "vihreä maa-kukkiva kaupunki"-näyttelyssä. varsin avartava kokemus ja hyvää seuraa. kyllä taide vaan on hieno juttu!! suosittelen sinkkaa lämpimästi. olisin halunnut (ja ois kai pitänytkin) laittaa kuvien teosten nimet ja tekijöitten nimet. mutku. sori.

sain nyt sit lopulta sen uuden tyynyn jakkaraa.
tyyny tuntuu liki täydelliseltä ja oon siitä superonnellinen!!!!

tätä päivää varjosti pieni informaatiokatkos. oisin halunnut tehdä hyvän vaikutuksen antamalla reilusti tilaa. epäonnistuin,koska tilaa jäikin liikaa. niin...mutku mä luulin! keilailu termejä käyttääkseni:nyt vaaditaan paikkoheittoa.

tiistai 13. kesäkuuta 2017

13.6
nyt on toooodella hilkulla!! jo kauan haaveilemani uus tyyny jakkaraan on toteutumassa!! tarkan markan miehenä noi rahoituskuviot on hiukan kestäneet,mut nyt viimein tulevana torstaina homma toteutunee. tosin en tiedä saanko tyynyn jo silloin,mutta ainakin se tilataan. ihmettelette varmaan miks moisesta pehmikkeestä vaahtoon... ehkä asiaa on syytä hiukan selventää: kaikki vammaistarvikkeet on i-h-a-n sairaan hintavia!! tää on ihan euroissa mitattuna kohtalaisen iso investointi. ja koska tää mun olo sen lonkkajutun jäljiltä on ajoittain perin tuskasta,on uus tyyny nyt senkin takia iso juttu. mun elämänlaatu harppaa ainakin virstan taivasta kohden!!

sitten... ostin tänään auton. tai oikeestaan kaks.
mulla alkaa olemaan noita urheiluautoja jo ihan miehekkäästi. ajoittain tunnen oloni teemu selänteeks!!

niinjoo. häthätää kävin taas tänään uimahallissa.

vaikka ilmassa on koko viikon huuto- ja kysymysmerkkejä,tää mun zenmäinen rauhallisuus on sekä hämmästyttävää,että ihailtavaa. niin ja piirun paremnpia ilmoja edelleen odottelen.