30.6
isolla vaihteella,suurella nopeudella ja osin jopa kuolemaa halveksuen oon kulkenut tässä ja vieraillut elämäni kiikkuslaudalla. banaaikärpäs-romantikkona oon taas elämääni seilannut. niin,toivon etten taas päädy rakkauden kuolleeseen mereen. en tiiiä,vauhti hiukan hirvittää,mutku...tää vaan tuntuu niin oikeelta.

tänään sitten ajattelin hivenen rauhottua luonnon helmassa. lähdin wohlsgårdiin korjaa&renovera-tapahtumaan. väkeä oli sankoin joukoin. kuin myös poneja ja lampaita

juu-u onpa taas oikein hyvä kuva. kivasti esittää vallinneen hulabaloon. sori ei oo parempaa. anyway,maisan tapasin,jonka pelkkä habitus on kauneudessaan kunnioitusta herättävä.
niin ja helvin seurakunnasta näin,jonka kanssa säädetään rippikoulukuvioita. vammaisuuden viesti on nuorillekin tärkeä viesti. ei vammainen oo aina hiljainen,syrjään vetäytyvä,vaatimaton hylkiö. niih!! tiedoksenne.

juu,muttamutta,oli muitakin kohtaamisia. nääs,mun elämässäni on yks kipupiste. tai ei...ei tod kipupiste,enemmänkin sokeapiste. sattumalta tosin,mutta kuitenkin päädyin silmäkkäin sokeanpisteeni kanssa. hetkeksi kiikkuslauta muuttui vuoristoradaksi ja jouduin taas hetkisen kokoamaan palasia. elämäni vaikeimman päätöksen jälkeen ja vedettyäni henkiset henkselit koko tyypin yli,olemassa olevat tunteet tuntui vielä vaikeammilta. tää tapaaminen sattumalta ei tunteita ainakaan laimentanut. anyway,ehkä tämmönen siedätyshoito tekee mulle ihan hyvää. kehityn kokoajan ja haluan liikkua eteenpäin.
niin ja sit ykäkin tuli mestoille. alustavasti sovittiin futisillasta mun luona tänään. saattaa olla,että tuo köyhän miehen olutokabi saa huokuteltua viattoman pikku-janin viinapirun oikealle olkapäälle. mene ja tiedä.