3.8
olipa kerrassaan hieno päivä. ja hauskakin.
eilen illalla sain yllättävän viestin. rakas tulee yökylään!! ei tyhmää,ei todellakaan.
me niiiiin sovitaan toisillemme. se tekee mut onnelliseks. niin ja kivasti boostaa mun miehisyyttä,joka kieltämättä on tässä jo hyvän aikaa levännyt laakereillaan. ja ehkä se on viesti jo omasta vanhuudesta,mutta vastapuolen esteettisyyden lisäks, nautin kovasti yhdessä olosta ja yhdessä tekemisestä.
tänäänkin oltiin hiukan shoppailemassa isossa omenassa. ihanaa hulluttelua,jota vailla selkeesti oon ollut.

en häpeile myöntää nauttivani... niin... elämästäni just nyt. jopa kiusallisuuteen saakka kailotan onneani. sori tai silleen...

kokoajan nyt mieleen hiipii ajatuksia,jotka vaan PITÄÄ sanoa. entiiä... tää tunteellisuus sotii nyt kyl tätä mun machoilua vastaan. niin,kumpi oli ensin? muna vai kana??

1.8
upee elämys. hallissa oli taas uudet lauteet. eriväriset. muuten kaikki oli ennallaan. kovasti onkin ollut ikävä mukavan kiireetöntä ja leppoisaa tunnelmaa. nam!!!

juup mutta...
isompi ja samalla tärkeempi juttu oli tunnekuohu,jonka sain tänään. se on tehnyt tuloaan jo jotain viikon ja iltapäivällä se sai lopullisen silauksensa. sain nimittäin niiiiiin ihanan vieraan,että oon vieläkin ihan pakahtua. se oli siinä ihan yhtäkkiä,hymyili ja sanoi oikeita sanoja. sitten,kun uskalsin koskea,niin,kun se vaan on niin hyvä! ja oikee!!!!!!!!!!!!
tämmösessä myrskyn silmässä on hyvä olla. ainut murhe on,että suhteellisuuden taju tai joku naurettava realismi on tosi haasteellista säilyttää. ja kun on tilanteessa,jossa tietää mitä haluaa,sitä on kai haavottumimmillaan. riitänkö mä sittenkään? niin... ja kelpaanko mä? pohjalla taitaa olla hylkäämise pelko. perin outo tunne tämmöselle yltiöitsevarmalle tyypille...
anyway... pohjavire on nyt erittäinkin hyvä ja jotenkin alleviivaa kaiken erityisyyttä. niin ja erilaisuutta. saahan ihminen olla hiukan epävarma itsestään uudessa ympäristössä? saahan? pliiiiis!!!

 niinjoo... olihan vieraalla ihan agendakin. toi mulle jotain. mut siitä hiukan tuonnempana...

28.7
tänään oli tosi hieno päivä. kävin taidemökillä ja sit syömässä naisen kanssa. naisen,jota kieltämättä ihailen. käytiin oikein hyvä keskustelu. enkä edes hermoillu. niin,tai urpoillu (jota usein oon tässä ko. seurassa tehnyt.). musta tuntuu,että sain sanottua kaiken mitä halusin. ja jopa ihan ymmärrettäväst. ja oikeessa järjestyksessä. hapuilematta. oon tosi ylpee itsestäni. kiitokset seuralaiselle. oot huippu!!!
jostain syystä (ehkä mun vammaisuus) esiintymiseni naisseurassa herättää ympäristössä ihmettelyä. ilmassa leijuu kysymykset miksi?, nauraako vammainen?,kuka maksaa?,kumpi käyttää kumpaa hyväksi?
miksi kaksi ihmistä ei voi käydä syömässä? ilman taka-ajatuksia? e-r-i-t-t-ä-i-n kiusallista. siis ei kyl mulle. oon katseisiin tottunut. seuralainen usein ei. miks aikuiset ihmiset käyttäytyy usein kuin huonokäytöksiset kakarat. vähän kunnioitusta pliis.
nojoo... mitä näistä...

meeri toi mun toisen kypärän. päästään murun kanssa rakkausmopoilee! se on siistii. *motoristipariskunta*

24.7
vauhdikas kuvaa ehkä parhaiten tätä viikonloppua.
lauantaina oli kauden päätavoite patsastelussa. rantalentopalloturnaus syviksellä.

hiukan tihkusateinen sää pilasi riehakkaan tunnelman. homosiidereitten riehakoittamana valitsin mielessäni ton alimman kuvan daamin rannan paras peräisimmäks. ujona poikana en kuitenkaan kertonut siitä hälle. humalluin siideristä. olen siideripissis... ja siilti hetero!!!

taidetta kasvissosekeitolla ja juustokakulla.
sunnuntain olin kesäkahvilassa toverillani maisalla kyrkvallassa. maisa asuu siellä ja omaa siellä oikein simsakan ateljeen.

maria ja maisa olivat nähneet paljon vaivaa interjöörin eteen. kaikki oli kovasti kaunista. ja toi yhden taulun tyyppikin näyttää jotenkin tutulta...
kiitos maria,kiitos maisa. niin... kaikesta! ootte huippuja!!!!!!!!!!!!!!
illan sain viettää oikeinkin viehkossa seurassa. suuri punakynä oikein alleviivasi asiain nykytilaa. nyt heiskasta viedään eikä heiskanen valita!!

pöllänenkin soitti vielä tossa illalla. ilmoitti edelleen olevansa puheväleissä naapurinsa kanssa. joka onkin varsin ymmärrettävää,koska naapuri viljelee maata. ikke penaalin terävin kynä! eivaan... saan lopulta sen traktorin renkaan. taino... saaminenkin on kovin suhteellista.. ilmaisia lounaita ei ole olemassa!!!!

17.7
noniin. olipa taas viikonloppu.

niin,erilainen,mutta aika hauska.

olin perjantaina improillassa hvitträskissä. kulttuurimaisemissa hauskaa illanviettoa.

show oli hieno ja seura mitä mainioin. mulla on paljon kuvia,mutta en tiedä mitä voi julkaista ja mitä ei... intimiteettisuoja,you know. kauneusvirheenä mainittakoon,että aina yhtä tyylitömän katariina suuren lokin siivet oli hiukan näköesteenä. hohhoijaa...

anyway,hauskaa oli ja jatkettiin iltaa vielä pubissa,jossa mun oma parisuhde tais ponnahtaa nextille levelille. ei tyhmää,ei todellakaan.
ja yökin oli... varsin tyydyttävä.
lauantaiks johkaannuin taas laajikseen,johon herra kinde toimitti mun uuden kameran.olipa kiva tavata kinde pitkästä aikaa. mut hei,eihän hollola kuulu edes suomeen...
illaks kelasin vielä sailoriin. nojoo,odotin siitä ehkä vähän liikaa...

mut jatkan nyt sunnuntaitankkaista. arki taas lähenee. valmistaudun tuleviin kommervenkkeihin.

17.7
noniin. olipa taas viikonloppu.

niin,erilainen,mutta aika hauska.

olin perjantaina improillassa hvitträskissä. kulttuurimaisemissa hauskaa illanviettoa.

show oli hieno ja seura mitä mainioin. mulla on paljon kuvia,mutta en tiedä mitä voi julkaista ja mitä ei... intimiteettisuoja,you know. kauneusvirheenä mainittakoon,että aina yhtä tyylitömän katariina suuren lokin siivet oli hiukan näköesteenä. hohhoijaa...

anyway,hauskaa oli ja jatkettiin iltaa vielä pubissa,jossa mun oma parisuhde tais ponnahtaa nextille levelille. ei tyhmää,ei todellakaan.
ja yökin oli... varsin tyydyttävä.
lauantaiks johkaannuin taas laajikseen,johon herra kinde toimitti mun uuden kameran.olipa kiva tavata kinde pitkästä aikaa. mut hei,eihän hollola kuulu edes suomeen...
illaks kelasin vielä sailoriin. nojoo,odotin siitä ehkä vähän liikaa...

mut jatkan nyt sunnuntaitankkaista. arki taas lähenee. valmistaudun tuleviin kommervenkkeihin.

13.7
niinnojoo... tänään oli oikein riemukas päivä. erittelemättä asiaa sen kummemmin,eheytymistä tapahtui ja olen asioiden nykytilaan enemmän kuin tyytyväinen. olen taas kokonainen.

mut mun varsinainen agenda koskee eilispäivää. olin masalassa,framnäsin kentällä. tunsin suunnatonta ylpeyttä taas kirkkonummelaisuudestani. olin tutustumassa kentän "uusiin" urheilufasiliteetteihin.

erittäinkin inspiroiva ja monipuolinen treenimesta. pidin ja aion ruveta vierailemaan siellä useasti!!!
ainut huomautettava asia on liian pehmeä alusta. tuolilla ei toivoakaan,mä olin liikkeellä fillarilla,jonka kävin hakemassa kesselistä huollosta eilen.

senkin kanssa liikkuminen oli aika haastellista. ei ois luonannut,jos oisin tosi-inva.
fillari itse on nyt loistava. innostuin hiukan ja nyt on oikee takareisi juntturassa ja erikipee.

tän päiväsestä vielä:ootteko kuulleet,jos paita katoaa,on se selkeä merkki jostain. merkki siitä,että silmä ei sitä havainnut. niin... tosiaan s-i-l-m-ä!!!!!!!!!!!!!! tuitui.

5.7
tilanne on nyt rauhoittunut,pöly laskeutunut. on aika kerätä raadot viikonlopun jäljiltä,koota ruumiit. tulokulma on nyt tärkeä. analyyttisesti pitäis pystyä arvioimaan tapahtumia. pitää mielessä,että monta oli taas monessa,syytä ei oo tuomita.
noh,tärkeä juttu ensin. vedin elämäni ekat siiderikännit! musta tuli nyt ehkä siideripissis. olin laajiksessa. hannelen ja markon lisäks pelipaikoilla oli larissa ja lasse. niin ja intimiteettisuojastaan kovin tarkat j&j,jotka EI TODELLAKAAN suunnittele yhteistä tuulevaisuutta saatikka perhettä. ei,ei ja ei!! larissa on kaunis,tatuoitu ja kiva,lasse hauska. huono häviämään,mutta hauska. kaikille kiitokset seurasta,jani oli sen tarpeessa. miksikö? tunsin oloni keskivertoa ahtaammaksi ja oli vaan jotenkin pakko päästä vähän niinku livohkaan. kiitos toverit,ootte arvokkaita.. tää siis muuten tapahtu lauantaina.
mut jo perjantaina oli aika myrskyisä tunnelma. kohtuullisen kovassa kondiksessa oleva itsetuntoni pelasti mut masennukselta ja tajusin,että ei tää ookaan mun probleemi,vaan jonkun muun. aika usein rehellisyys on paljon parempi vaihtoehto kuin ontuva ja tökerö valhe. eh? tosin hiffaan senkin,että totuuden puhuminen kyl voi olla joskus pelottavaakin,siis niille jotka pelkää.

ääh,mitä näistä. sopeutuminen vie aikansa. ja koska mulla on näin hyvä fiilis,odottaminen on ihan siedettävää.

loppuun vielä kiitoksen sana HÄNELLE jolle se kuuluu:rakastuminen-sen tuskallisesta tunnemyrskystä huolimatta on se vaan kaiken arvoista. kiitos näistä tunteista. tulevaisuus ei mua pelota. toivottavasti ei suakaan. kiitos.

30.6
isolla vaihteella,suurella nopeudella ja osin jopa kuolemaa halveksuen oon kulkenut tässä ja vieraillut elämäni kiikkuslaudalla. banaaikärpäs-romantikkona oon taas elämääni seilannut. niin,toivon etten taas päädy rakkauden kuolleeseen mereen. en tiiiä,vauhti hiukan hirvittää,mutku...tää vaan tuntuu niin oikeelta.

tänään sitten ajattelin hivenen rauhottua luonnon helmassa. lähdin wohlsgårdiin korjaa&renovera-tapahtumaan. väkeä oli sankoin joukoin. kuin myös poneja ja lampaita

juu-u onpa taas oikein hyvä kuva. kivasti esittää vallinneen hulabaloon. sori ei oo parempaa. anyway,maisan tapasin,jonka pelkkä habitus on kauneudessaan kunnioitusta herättävä.
niin ja helvin seurakunnasta näin,jonka kanssa säädetään rippikoulukuvioita. vammaisuuden viesti on nuorillekin tärkeä viesti. ei vammainen oo aina hiljainen,syrjään vetäytyvä,vaatimaton hylkiö. niih!! tiedoksenne.

juu,muttamutta,oli muitakin kohtaamisia. nääs,mun elämässäni on yks kipupiste. tai ei...ei tod kipupiste,enemmänkin sokeapiste. sattumalta tosin,mutta kuitenkin päädyin silmäkkäin sokeanpisteeni kanssa. hetkeksi kiikkuslauta muuttui vuoristoradaksi ja jouduin taas hetkisen kokoamaan palasia. elämäni vaikeimman päätöksen jälkeen ja vedettyäni henkiset henkselit koko tyypin yli,olemassa olevat tunteet tuntui vielä vaikeammilta. tää tapaaminen sattumalta ei tunteita ainakaan laimentanut. anyway,ehkä tämmönen siedätyshoito tekee mulle ihan hyvää. kehityn kokoajan ja haluan liikkua eteenpäin.
niin ja sit ykäkin tuli mestoille. alustavasti sovittiin futisillasta mun luona tänään. saattaa olla,että tuo köyhän miehen olutokabi saa huokuteltua viattoman pikku-janin viinapirun oikealle olkapäälle. mene ja tiedä.

28.6
no voehan... tai ei ehkä sittenkää...
huomattavan syvissä vesissä kuljen nyt. valtavan onnellinen oon viime päivien tapahtumista. mä nimittäin styylaan nyt.

homma on kuitenkin keskivertoa mutkikkaampi juttu,joten vielä ei oo oikee aika hehkuttaa. haluisin kyllä hehkuttaa,mutta ei.

nojoo,mutta vakavaks tää vetää. tyyni ,vakaa minäni tuppaa nyt keulimaan. asetan (nyt jo) itselleni aivan liian korkeita rimoja. aavistuksen liikaa puristan mailaa,jännitän ja rima tuppaa joskus putoamaan.
joten ei tod. oo helppoo,toivottavasti kumppani ainakin oppii sietämään hapuiluni...

oikeesti nyt yritän. ja sen takia kai varon liikaa epäonnistumista. ei oo ihmisen helppoa stiplaa.

ääh... maailma on nyt niiiiin värjäytynyt vaaleanpunaseks. flowlla vaan,mä oon koristettu plus-merkeillä!!