Yksinpuhelu pelosta ja ennakkoluuloista.

Perimmäinen kysymys:kumpi seuraa kumpaa? Kumpi oli ensin?
Ihmisen luontainen kyky peitellä negatiivisia tunteitaan lienee tässä keskiössä. Öykkärimäisen esiintymisen alle kätkee näppärästi monia asioita. Ikävää on se,että silloin syntyy vastakkainasettelua ja usein turhaa provosointia. Osapuolet ajautuu vaan kauemmas toisistaan.

Omana vakaana mielipiteenäni esitän,että ennakkoluuloon tarvitaan aina pelko. Se,että onko ko. pelko aiheellinen vai aiheeton,ei ole lainkaan relevanttia. Pelko on tunne,johon kaikilla on oikeus.

Ratkaisukeskeisen miehen oivallus:kehitä itseäsi pelottomammaksi. pääset eroon ennakkkoluuloista. Näinkö yksinkertaista tää oli??