2.4 Jumaloppia ja politiikkaa
Perinteiseen tapaan vietin lauantain uimahallissa. Sosiaalista itsemurhaa lähelle pääsee kokemukseni mukaan keskustelemalla satunnaisen vastaantulijan kanssa joko uskonnosta tai politiikkaa. Siinä oltiin.  Minä, Eino (ehkä) ja joku kolmas mies. löylyssä. Jutustelevaan sävyyn,kokeilevasti Eino halusi avautua uskonnosta. Rupateltiin asiasta pitkään ja koska asia meni ikäänkuin yli ja ohi mun kokemuskentän,olin lähinnä kuuntelija. Eino kertoi suhteestaan jumalaan (eiku Jumalaan). Eino kertoi olevansa 87 vuotta vanha ja pohtineensa näitä asioita jotenkin "oikein suurella pieteetillä".
Okei.
Einolla oli paljon hyviä ajatuksia. Ja Einon esitystapa oli oikein vivahteikas ja siihen sisältyi oikein sopivassa suhteessa lainauksia Mark Twaineltä,Krisnamurthilta ja muiltakin kirjailijoilta.
Tarinaa oli mukava kuunnella. Löydettiin yhteinen sävel. En sanonut paljoakaan,olin kuunteluoppilas. Usein komppasin kyllä,koska... tuntu siltä.
Tilanne eteni. Läpikäytiin nykymaailman mielettömyyksiä,lapsen kasvatus ja aah... esteettömyys! (Tulinhan löylyyn jakkaralla,joten puheenaiheena esteettömyys oli ilmeinen ja jopa luonnollinen.)
Hesarista lukemani artikkelin pohjalta laajensin tietoisesti tulokulmaa. niin... ja kerroin tietty näkövammastani. Eino kiinnostui. Yhteys Einon iän tuomiin vaivoihin ja mun "tilanteeseen" oli ilmeinen. Kerroin kaupassa käynnin vaikeudesta,kun näkee huonosti. Kerroin aivan liian pienistä ja usein liian monimerkityksellisistä opasteista ympäristössäni (eli Kirkkonummella). Lisäsin löylyä. Itsenäisen toiminnan mahdollistamista pidin ensiarvoisen tärkeänä. Portaat ilman ramppia,kynnykset, liian ahtaat invavessat,liukkaat tiet tai väärään suuntaan aukeavat ovet ovat kaikki asioita,jotka vaikeuttavat minun lisäksi meidän kaikkien elämää. Ulkonäkö ajaa aivan liian usein esteettömyyden edelle. Varsin vitsikästä,kun fyysisesti rajoitteisia on yhä vaan enemmän. Väestön ikääntyessä on jatkuvasti tärkeämpää mahdollistaa asioiden saavutettavuus!! Eino myhäili tietäväisenä.
Kerroin Einolle,että on paljon asioita,joihon en voi vaikuttaa. Esteettömyyttä aion kuitenkin edistää. Tarraudun kerkevästi epäkohtiin aina, kun niitä näen. Ilman palautetta on turhaa odottaa muutosta.

Oliko se tulenpalava järkähtämättömyyteni vai kunnallisvaalien läheisyys,mutta Eino sanoi,että mun pitäis hakeutua kunnallispolitiikkaan. Äänitorveksi kaikille liikuntarajoitteisille. niin ja kaikille.
Ylpeänä kerroin,että oon hakeutunut jo. oon ehdolla. Äänestysnumeroni on 186.
Eino lupasi äänestää mua. Tein eilenkin menestyksekästä vaalityötä.

Tavoitteenani on nostaa esiin esteettömyys. Puheenaiheeksi. Rakentamisen esteettömät ratkaisut ovat usein pieniä,mutta ne helposti unohdetaan. Ympäristön hallinta on yksilön kannalta hyvinkin iso asia. Asia,joka lisää tasa-arvoa ja luo puitteet ihmisarvoiselle elämälle.