keskiviikko 29. heinäkuuta 2015



29.7
edelleen ajatukset on vailinaisia,liian alastomia ja jotenkin vaan irvokkaan rivoja. ajatuksen oon jo tunnistanut. sitä on vaikea pukea sanoiksi. lauserakenteet,joo,ne on nyt tärkeitä. sisältö pitää olla nyt selkeä:
ajatus,joka on nyt vaivannut pari päivää liittyy suloiseen asioiden liittoon vammaisuus-parisuhde-rakkaus-seksi-tabu.
alkusykäys tuli varsin todentuntuisesta rainasta. olipa melko estotonta irstailua. nainen oli taas tuttu,mutta jopa todellisuuttakin notkeempi. wau!
sitten toi kuva... jotenkin vaan läikähti.
varsinaisesti mä en nyt etsi parisuhdetta. referenssien takia,edes ajatus ei sillai viehätä. niin,eikä mulla oo aikaakaan... kun en urheile,on meillä ihan kivaa lunan kans töllää dokkareita areenasta.
mut kaipaan jakamista,toisen ajatuksia ,niin , yhdessäoloa. siihen tarkotukseen parisuhde ois oikeenkin näppärä.
rakkaus taas-kaipaanko oikeesti sellasta katastrofia elämääni? ehkä. pelottaa. ja jotenkin innostaa. yhdessä tekeminen,kokeminen,arki yhdessä-joo,kyl mä sitä kaipaan.
jäljellä ovat vielä seksi ja tabu,mitkä varsin ymmärrettävästi ja mutkattomasti yhdistän samaan kappaleeseen. kappale onkin kohtuuttoman pitkä,koska juttu on vaikea ja monisyinen. ja korostan,että seuraavat ovat vain ja ainoastaan omia mielipiteitäni eivätkä mitenkään edusta esim. kaikkien vammaisten mielipidettä... eivätpä todellakaan: käsi pystyyn ne,joille seksuaalisuus on mitenkään vaikea asia! käsi pystyyn ne,joille vammaisuus on vaikea asia! lopuksi käsi pystyyn niiltä,joille nämä asiat yhdessä ovat hankalia. ei vaan... kaikilla on oikeus seksuaalisuuteen. kaikilla on myös oikeus sanoa mielipiteensä seksuaalisuudesta. tai jättää sanomatta,jos niin haluaa. itse edustan koulukuntaa,jossa mielipiteet seksuaalisuudesta eivät ole oikeita tai vääriä. ne ovat vaan mielipiteitä. mieltymyksiä erilaisiin asioihin on ja pitääkin olla. juttu on kai siinä,että vastapelurin pitää sopia kuvioon. hyväksy kaikki!!! seksuaalisuus on osa elämää. luonnollinen osa!! itsestäni huomaan sen,että seksuaalisuuden merkitys kutistuu. johtuuko se omasta vanhenemisesta vai mistä. se kai ei oo kovinkaan relevanttia. siis niinku se syy... tai sit se on niin,että koska kaikki toimii mulla ihan normaalistii,asiasta on näin helppo puhua. ehkäpä tää mun lievä kömpelyyteni ja koordinaation puute itse aktissa koetaan jollakin tapaa hellyttäväks,ken tietää... tosin en nyt tiedä,oisko mun mielipide kovinkin erilainen,jos kaikki ei toimisikaan? en usko sitäkään,mikä kuvaa hyvin mun melko fatalistista suhtautumista itse seksuaalisuutta kohtaan.
jotenkin tämmönen avautuminen helpottaa. selvittikö tää mun ajatuksia? en tiedä,mut tämmönen tästä tuli...

niin ja sit palvi korjas mun mopon tänään. smooth endeed.

Ei kommentteja: