maanantai 27. lokakuuta 2014

27.10
kyllä Hänestä löytyy kohtalokkaitakin piirteitä. edelleenkin vaihdetaan useinkin aika hämmentyneitä katseita. lopulta Hän on nyt saannut lopullisen paikkansa. päästään oloutumaan ja Hän jopa kotiutumaan. nyt on ainakin olosuhteet kunnossa. Hänellä on oma huone. ja sohva,missä voi sitten ystävien kanssa vaihtaa mielipiteitä maalauksien elämän kipupisteistä. vessa on lähellä,siis jos hätä yllättää.
ruoka ei vaan hälle vieläkään maistu. tänään lunan kanssa laitettiiin Hänelle kuivamuonaakin. huolissaan en vielä oo,ihan näyttää hyvässä lihassa edelleen olevan...
tää mun tupakka-lakko on kyllä jo hieman outo juttu. nyt kuus päivää takana. jos tunnelma jatkuu tämmösenä,hyvin pettynyt oon. ei minkäänlaisia refloja,eikä ees yskitä. mistä saan ammennettua tunnelman,jossa oon vieroitusoireissa kärvistelevä ihmisraunio?? oispa edes joku ihmissuhde,jonka voisin tärinöissäni pilata. irrationaalinen ja täysin pidäkkeetön käytös... hetkinen... sehän multa kyl edelleen löytyy!!! no hyvä,jotain sentään. hetki hetkeltä,aina vaan vähemmän,ymmärrän omaa typeryyttäni.
ainiin...suu tuntuu hellältä. ainoa ikävämpi tunne koko lakossa. nim. enkö saakaan olla kivuliaasti köhivä,kidutettu mielipidevanki?

Ei kommentteja: