17.8

juu. eilisestä vielä. olin kirkossa siellä juulian konfirmaatiossa. kaunis tilaisuus,ei siinä mitään,mut kirkossa soitettiin arttu viskaria ja taputettiin. ei kovin arvokasta. minä ja niko oltiin veisaamisen kantava voima. siinä baarissa muuten sivumennen sanoen palvelu pelas! kyyppari tuli oikein utelee,voisko tuoda mulle ehtoollista. no,no. traditio on kai jotenkin "pyhä". haluan kunnioittaa alan analyytikkoja tällä ehtoolllisesta pidättäytymisellä. niin ja mun mielestä koko formaatti on jotenkin järjen vastainen. miks ehtoollista nautitaan???

niinnii... sit jatkot oli merikukilla. tarjoilut oli totutun hyviä ja porukkaa piisas. jossain vaiheessa tunnelma hiukan muuttui kireän mollivoittoiseks. jollekin nautitut juomat oli liikaa. muutamia huomioita. niin tai ainakin kysymyksiä. enpä kyl taida itsekää olla näissä mikään varsinainen mallioppilas...mut... here goes: myönnän,että valtaosa viljelemästäni "huumorista" perustuu tavalla tai toisella jonkun mollaamiseen,vähättelyyn tai jollekin ilkkumiseen. joo,aikansa se voi olla ihan hauskaakin... mutkumutku... vääjäämättä,aika piankin, tulee se raja vastaan, jossa tää "hauskuus" muuttuu mauttomuudeks. kovasti oon itseäni harjoittanut,että tunnistaisin sen rajan. jos käy niin onnellisesti,että tunnistan sen rajan,on oikea hetki sulkea suu. ehkä jopa sillai hengessään nöyrtyä. sen jälkeen toimintamalleja on muutamiakin. voi yrittää pelastaa tilannetta,ehkä loiventaa omaa tulokulmaansa. hyvä ja paljon käyttämäni vaihtoehto. tai sitten,ihan vaan pyytää anteeks omaa typerää käytöstään. myönnettäköön,että sitäkin oon joutunut käyttämään. harvemmin,mutta joskus.
toimintamalleihin aikuisella ihmisellä tämmösissä tilanteissa EIVÄT kuulu:jo pilkatun ihmisen syyttäminen tapahtuneesta,tietämättömäksi heittäytyminen tai se,että jatkaa paska-jottua ja toivoo,että tää mauttomuus muuttuu uudestaan hauskaksi. ei,niin ei tapahdu. ei koskaan. tämä siis tiedoksi ykälle,jonka huomasin jo eilen lopulta pohtivan asiaa. hyvä,pohtiminen onkin tarpeellista. ykälle ja muillekin ihmisille...
toisena ihmetyksen aiheena oli huono itsetunto. ts.se kuinka toimia syyttävässä ilmapiirissä. kuvittele,että joku puhuttelee sua syyttävässä sävyssä, väittää vaikka,että oot jättänyt jotain tekemättä. niinku pitkän aikaa. tiedät,että et oo tehnyt asiaa. vaikka sun kuuluisi ja sua on asiasta useasti muistutettu. onko se hyvä hetki lyödä asia leikiksi? mun mielestä ei. koska tunnen tapauksen jo entuudestaa,analyysini mukaan pontimena tällaiseen toimintaan on nyt se huono itsetunto. toisaalta,koska kyseessä ei ole ihan penaalin terävin kynä... hohhoijaa...
anyway.... nyt aktivoidun. haen piippuun täytettä ja lähen laajakallioon rääppiäisiin!!