ääärrg. miauh!! täällä kiukkuinen luna. tänään tapahtu seuraavaa: koska oon tämmönen sisäkissa ja kahlittu tänne sisätiloihin,ajattelin että nyt saa riittää,karkaan. jo muutamia päiviä oon seurannu ukon varomatonta,jopa höveliä toimintaa,kun se menee ulos. suunnittelin,että helposti livahdan,kun se tolla tuolilla röhnää pihalle. ja vitut. vaanin ja mielestäni oli hyvissä asemissa kun h-hetki taas koitti. ovi aukes,syöksyin kohti avointa ovea,vapautta. pidinkö liian kovaa meteliä,en tiedä, mutta tömps,törmäsin köpön jalkaan. en voinnut mitään,vapaus jäi haaveeksi. arvatkaa,VITUTTIKO???
tää koko elämä tuntuu nyt törmäilyltä jalkoihin.
joitain tyyppejäkin kävi tänään.eivät edes tarjoilleet mitään mulle. kovin oli virallisen tuntunen tunnelma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti