mut pommarissa notkuessani puhelin soi. siellä oli helvi. siis ei naapurista vaan seurakunnasta. niillä on nyt viikonloppuna joku asunnottomien ja syrjäytyneiden yö (ts. ilta). kutsu mut mukaan. joo tiedän,en oikein lukeudu kumpaankaan ryhmään,mut roolini on kai enemmän semmonen hengenluoja. meen paikalle ja tyydyn osaani luojana...
mulla on vähän semmonen olo,että tuun kipeeks. taistelen vielä vastaan,koska huomenna ois fyssari ja trampoliinin haku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti