tää kipale tuli radiosta aamulla. niin,mikäs siinä,nätti viisu. hämmentävän syvämietteisiä ajatuksia syntyi. tosin en teosta ihan kokonaisuudessa hiffaa,mut kertosäe oli jotenkin sattuva. sillai mun kokemuskenttään: "puoltakaan en sun kivustasi voi tietää..."
niin,en voikaan,mut se ei johdu siitä ettenkö haluis. kunnioitan sua,välinpitämättömyys ei oo mun tavoite. mainittakoon,että tämmönen yksiselitteinen kunnioittaminen tekee mut varsin aseettomaks. ja se taas tekee mulle tosi kurjan olon. mut hei,oon aikuinen mies,kestän sen kyllä...
en tiiä,pahin ja samalla eitoivotuin vaihtoehto on,että sulla ei ookaan mitään "kipuja". en usko sen olevan totta,mutta onhan se vaihtoehto joka on otettava lukuun. jos se on niinku faktaa,se tekee susta ihan vaan itsekkään kusipään. eikä siis vaikuta muhun.
"kaatunutta maitoa on turha itkeä"
joulu lähestyy perin vinhaan. mä oon valmistautunut totuttuakin paremmin: joulupuuro ei oo valmis. joulusiivousta ei oo tehty. joululahjoja ei oo hankittu. ja mantelitkin on hävöksissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti