olin tänään masalan kirkossa juttelemassa rippikoululaisten kanssa. kun mulla ei oo oikein annettavaa tonne uskontopuolelle,puhuin erilaisuuden kohtaamisesta,ennakkoluuloista ja peloista. vilkas ja ennenkaikkea kovin positiivishenkinen kohtaaminen. puhuin myös kuulemisen tulon tärkeydestä ja toisten kunnioittamisesta. ja mua kuunneltiin. ja ehkä jopa kunnioitettiin. ainakin päätellen nuorten hiirenhiljaisesta tapittelusta. en ollut suunnitellut puhetta tai valmiiksi edes jäsennellyt ajatuksiani,koska halusin jättää tilaa tunnelmalle. sain kuitenkin asiani kerrottua ja kai aika ymmärrettävästi,koska pihalla odottaessani jo taxia yks tyttö tuli juttelemaan ja sanoi:"puhuit juuri oikeat sanat". se lämmitti,semminkin,koska asiani oli oikeesti tärkeä.
tajusin,että kosketus puhumiseen mulla edelleen on tallella.
kotiin tultuani jatkoin linnunpönttöjen ja legojen parissa. ostin hiomakoneen,mut siinä määrin olin tänään ahkera,että koneen mukana tulleet paperit loppui jo. ehdin huomenna vielä hakemaan lisää. juhannuksen seutu kulkee sutjakkaasti. tuitui!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti