4.7
noniin. täällä taas. oon ollut maakuntamatkailemassa. periferiassa. karstulassa. miks? oon viimein tavannut tärkeen ihmisen. ja koska oon hetero,kyseessä on nainen. me nykyään seukataan. ja tää on ihanan vakavaa. tunne on todella hyvä. en uskonut kokevani tällaisia tunteita. kokoajan haluisin vaan koskettaa,olla lähellä. olo on kuin teini-pojalla. en näe enkä kuule mitään. mä oon ihan pöhkö... tää vaan tuntuu niiiin oikeelta. myös lähipiiri reagoi. mutta aion näyttää ettei mua tarvii epäillä. sillä tää TUNTUU. mulla on hirvee himo (!!!!) hehkuttaa,en vaan uskalla. kerron tuntemattomille mun tunteista. mut tuntevat teitää tilanteen vakavuuden. onneks perjantai tulee pian,sillä silloin tapaan rakkaani. ei tyhmää. kädet hikoilee. mä oon ihan sekasin.
tapaan siis pian oman erinini (vanha nainen (32) hunningolla). mua hiukan pelottaa tunteideni syvyys. RAKASTAN,RAKASTAN,RAKASTAN!!!
vielä tulee aika,jolloin saan hehkuttaa,kertoa maailmalle