maanantai 13. helmikuuta 2017

13.2
mitäpä minä? joutomies.
pitkästä aikaa koin pakottavaa tarvetta henkistyä. kirjallisuus. tarjoaa loistavan keinon siihen. yks opus tossa on oikein odottanut oikeaa hetkeä. olenhan luonteeltani perusteellinen ja pidän itseäni tietty sitkeänä ja erikoistapauksena. haasteet on mun juttu ja haluan aina nähdä syvempiä merkityksiä. ei vaan,pelto oli tältä osin kyntämättä,jopa kaskeamatta. ei muuta kuin toimeen. klassikkokirjailija. ilmari kianto. klassikkoteos kahden vaimon mies. pari vai oliko jopa neljä päivää luin. ei. ei vaan lähtenyt. kauheeta kuraa ts. sekavaa kuraa.
en henkistynyt. ehkä enemmänkin ärsyynnyin. jotain se yritti sanoa. mä en varmaan vaan ymmärtänyt. niinku yhtään.

siirryn takaisin puiden halailuun. olen yksinkertainen.

Ei kommentteja: