22.5
päivä on sujunut ihan fiksusti. muutamia outoja tapahtumia,mut annan vaan raivon laskea... huomenna saan tavata miron ja meerin. se on siistiä. toivotaan,että kaikki menee hyvin. päivi tulee mun "avuks",näin on sovittu. ainakin MÄ aion pitää sanani. se että asun nykyään yksin pakottaa mut joissakin asioissa kunnioittaa sääntöjä,vaikka oonkin rebelli!! muttei nöyryys kyllä vieläkään oo mun juttu. edelleen on tärkeetä kuitenkin tehdä oikein ja oikeudenmukaisesti. hetken jo tuntu,että oon menettänyt kaiken,mutta vielä mä näytän...mua EI VOI POLKEA. outoa huomata,että joku luulee että vammaisuus tekis musta heikon....