19.2
torstai...nukahdin sohvalle.
tapasin päivin taas tänään...se on kyllä ihana nainen!! en voi itselleni mitään. tää vaan on mun juttu. kaikki tuntuu nyt tosi hyvältä, mutta kaikilla ei taida olla tästä yhtä hyvä tunne. kateus on kauhee asia. se voi kai olla ymmärrettävää,mutta yllättävää. mä kun en tunne näin loukatakseni ketään. tunne kuitenkin on niin vahva (rakkaus päiviin),etten haluu enkä voi ketään suojella siltä. se vaan on hyväksyttävä ihan vaan semmoisenaan... se joka tajuu ja hyväksyy on vaan realisti. muulla ei ole väliä...
viikonloppu tuo tullessaan tapahtumia joista en voi nyt puhua...niistä myöhemmin. ehkäpä saan tännekin kuvia.
huomenna lähden varmaan palvelutalolle. enpä olekaan nähnyt tovereitani herrakerholta pitkään aikaan.
ja jos päivi käy täällä: rakastan sua!