tänään on ollut hyvä päivä. vaikka oon nykyään tämmönen henkinen erakko,muistan ajoittain arvostavani ihmisiä. ei,en kaikkia,en todellakaan. joskus kuitenkin tapaan ihmisen,jota arvostan. tänään oli semmonen päivä. mulla kävi vieras, ventovieras. vieras lisäs mun uskoa ihmisyyteen. melko harvinaista sekin. outo yhteisyyden tunne. tätä on vähän vaikee selittää... mut ehkä tää mun pointti tuli niinku selväks. kiitos kati!
Ryhdyin kirjoittamaan blogia, koska haluan kertoa lukijoille arjen vaikeuksista ja iloista, joita vammaisen ihmisen elämään kuuluu. Lyhyt henkilöhistoria: -Synnyin vuonna 1973 -Sain aivoinfarktin vuonna 2002. -Olen näkö- ja liikuntavammainen ja liikun pyörätuolilla. -Käytössäni on myös invamopo,josta tämä blogin nimi. -Minulla on viisi lasta,mutta olen eronnut. -Minulla on myös kissa (Luna),jonka kanssa asun kahden Kirkkonummella.
maanantai 21. huhtikuuta 2014
21.4
tänään on ollut hyvä päivä. vaikka oon nykyään tämmönen henkinen erakko,muistan ajoittain arvostavani ihmisiä. ei,en kaikkia,en todellakaan. joskus kuitenkin tapaan ihmisen,jota arvostan. tänään oli semmonen päivä. mulla kävi vieras, ventovieras. vieras lisäs mun uskoa ihmisyyteen. melko harvinaista sekin. outo yhteisyyden tunne. tätä on vähän vaikee selittää... mut ehkä tää mun pointti tuli niinku selväks. kiitos kati!
tänään on ollut hyvä päivä. vaikka oon nykyään tämmönen henkinen erakko,muistan ajoittain arvostavani ihmisiä. ei,en kaikkia,en todellakaan. joskus kuitenkin tapaan ihmisen,jota arvostan. tänään oli semmonen päivä. mulla kävi vieras, ventovieras. vieras lisäs mun uskoa ihmisyyteen. melko harvinaista sekin. outo yhteisyyden tunne. tätä on vähän vaikee selittää... mut ehkä tää mun pointti tuli niinku selväks. kiitos kati!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti