kovin on ollut hartaat tunnelmat. itsenäisyyspäivää oon viettänyt. tosin taas jumpaten. kovasti hikoilin kirjan säestyksellä. kiitollisuus päällimmäisenä. turhanaikainen valittaminen on tänään unohtunut kuin itsestään. hävettää ne ajatukset,että "kylläpä mulla on vammaisena hankalaa ja ihmisenä vaikeeta". vittu joo,meitä ennen eläneillä on kokemuksia oikeista murheista. pullamössöö,sitä mä oon!
Ryhdyin kirjoittamaan blogia, koska haluan kertoa lukijoille arjen vaikeuksista ja iloista, joita vammaisen ihmisen elämään kuuluu. Lyhyt henkilöhistoria: -Synnyin vuonna 1973 -Sain aivoinfarktin vuonna 2002. -Olen näkö- ja liikuntavammainen ja liikun pyörätuolilla. -Käytössäni on myös invamopo,josta tämä blogin nimi. -Minulla on viisi lasta,mutta olen eronnut. -Minulla on myös kissa (Luna),jonka kanssa asun kahden Kirkkonummella.
perjantai 6. joulukuuta 2013
6.12
kovin on ollut hartaat tunnelmat. itsenäisyyspäivää oon viettänyt. tosin taas jumpaten. kovasti hikoilin kirjan säestyksellä. kiitollisuus päällimmäisenä. turhanaikainen valittaminen on tänään unohtunut kuin itsestään. hävettää ne ajatukset,että "kylläpä mulla on vammaisena hankalaa ja ihmisenä vaikeeta". vittu joo,meitä ennen eläneillä on kokemuksia oikeista murheista. pullamössöö,sitä mä oon!
huomenna pete lopulta tulee laittamaan ne vaihteet. sitä ennen ehdin käydä uimassa. meen muuten sähkömopolla päällystettyä tietä pitkin. kauheeta,jokunen tippa saattaa tulla vettäkin. mun untuvatakin pinta saattaa kostua...
kovin on ollut hartaat tunnelmat. itsenäisyyspäivää oon viettänyt. tosin taas jumpaten. kovasti hikoilin kirjan säestyksellä. kiitollisuus päällimmäisenä. turhanaikainen valittaminen on tänään unohtunut kuin itsestään. hävettää ne ajatukset,että "kylläpä mulla on vammaisena hankalaa ja ihmisenä vaikeeta". vittu joo,meitä ennen eläneillä on kokemuksia oikeista murheista. pullamössöö,sitä mä oon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti