on uudenvuoden aatto. ois hyvä tilaisuus ruotia menneen vuoden tapahtumia. hetkeen tarttuvana ihmisenä en sitä kuitenkaan tee. lakonisesti totean vain,ikäänkuin klausuumina,että tämän vuoden jälkeen oon taas piirun ehjempi,piirun valmiimpi. aika on kuin hiekkaa.... ja mennyt aika on kuin kertaalleen käytettyä kissanhiekkaa (kaikella kunnioituksella lunaa kohtaan)...
Ryhdyin kirjoittamaan blogia, koska haluan kertoa lukijoille arjen vaikeuksista ja iloista, joita vammaisen ihmisen elämään kuuluu. Lyhyt henkilöhistoria: -Synnyin vuonna 1973 -Sain aivoinfarktin vuonna 2002. -Olen näkö- ja liikuntavammainen ja liikun pyörätuolilla. -Käytössäni on myös invamopo,josta tämä blogin nimi. -Minulla on viisi lasta,mutta olen eronnut. -Minulla on myös kissa (Luna),jonka kanssa asun kahden Kirkkonummella.
tiistai 31. joulukuuta 2013
31.12
on uudenvuoden aatto. ois hyvä tilaisuus ruotia menneen vuoden tapahtumia. hetkeen tarttuvana ihmisenä en sitä kuitenkaan tee. lakonisesti totean vain,ikäänkuin klausuumina,että tämän vuoden jälkeen oon taas piirun ehjempi,piirun valmiimpi. aika on kuin hiekkaa.... ja mennyt aika on kuin kertaalleen käytettyä kissanhiekkaa (kaikella kunnioituksella lunaa kohtaan)...
toivotan siis kaikille parempaa,rakkauden täyteisempää sekä toiminnallisempaa uutta vuotta!! kaatunutta maitoa on turha itkeä. ja varovaisuutta pommien kanssa
on uudenvuoden aatto. ois hyvä tilaisuus ruotia menneen vuoden tapahtumia. hetkeen tarttuvana ihmisenä en sitä kuitenkaan tee. lakonisesti totean vain,ikäänkuin klausuumina,että tämän vuoden jälkeen oon taas piirun ehjempi,piirun valmiimpi. aika on kuin hiekkaa.... ja mennyt aika on kuin kertaalleen käytettyä kissanhiekkaa (kaikella kunnioituksella lunaa kohtaan)...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti