8.1
wau!! edelleen hengissä! kovasti oli eilen tapahtumia. päivän toimista kun selvisin,koin outoja tunteita. pyörrytti,oksetti ja näkeminen katos liki kokonaan. sisko soittii sirran,joka vei mut jorviin.
silmiä räpäyttämättä vertaan kokemusta sota-traumaan. tunnen outoa yhteyttä sotiemme veteraaneihin. itseasiassa kaikkien sotien veteraaneihin. kaikkiin muihin paitsi jenkkeihin. ainoa yhteys noihin globalisaation vasalleihin on arvomerkit. heidän loukkaantuneilla sotureillaan purple heart minulla sydän-filmistä jääneet tarrat ymå´päri kehoa. tuota kauniisti kehittynyttä atleetti-kroppaa...
eli nyt on siis kaikki hyvin...hiukka ehkä väsyttää. tulin yöllä kotiin taxilla. noin viiskyt vuotias ja noin 50kg ylipainoinen kuski oli varma,että aion rullaa sen. niinkuin kaikki 4-raaja halvaantuneet,jotka poistuu 03.50 voipuneena sairaalasta...