8.2 pelkkää riemua ja yllätys.
olipa hauska päivä. olin loistoseurassa (tulikuuma vedenneito) uimassa. taino... ehkä "uida"-verbi on tässä yhteydessä hiukan suureellinen. mielumminkin pulikoimista ja aina yhtä sofistikoitunutta sanailua. kun on toisen kanssa samalla sivulla (aina),on siinä mukavaa ja paineetta ihminen on parhaimmillaan. tämmöselle ihmisperseelle tunne ei oo kovinkaan yleistä. nojuu,osaanhan mä toki diipadaapaa heittää,mut tällä tulokulmalla harvoin kokee sillai kumppanuutta. tyhjiä sanoja on maailmassa nyt jo liikaa. ainakaan mä en niitä kaipaa lisää.
näitä fiiliksiä seuras pienehkö yllätys. ts. ihan en tainnut uumoilla oikein asioiden nykytilaa. jos siis vaikutin yllättyneeltä,se ei johtunut pelästyksestä vaan yllätyksestä. komppaan,kovasti komppaan. onhan se sulle selvää?

lähettipoika (niko) toi mulle paketin minnalta. uus rotsi ja pipo. varsin istuvaa sorttia. kiitos everlast.

huomenna on taas taiteilua. uus ope ja maisaakin on mahtava tavata. urheat naiset on niiiiin mun makuuni!!

zirpzirp ja tuitui!!

7.2

olin tänään taas kiipeilemässä. tuntuu,että uuden oppimisella ei oo kattoa. tekniikka vaan kehittyy ja liikkeisiin tulee aina vaan enemmän varmuutta. hankalia paikkoja on yhä vaan helpompi tunnistaa ja suunnitella jo ennalta omia reittejä. ja sekin helpottaa,kun nahka käsissä on muuttunut kestävämmäks. kaikki nirhaumat on jääneet pois ja voi paremmin keskittyä olennaiseen. nojoo,raahasin luurin messiin seinälle ja näppäsin ton kuvan.

seura on iso osa hauskuutta. tänään oli oikein ekstrahauskaa!! tällä porukalla vois hyvin lähteä vaikka vesiurheilemaan!!

viltti polville
olen jo eturauhasvaivaiässä. mitäpä selvää seikkaa kieltämään. ilmoitin asiasta nyt viimein omalääkärilleni ja hommaa aletaan nyt tutkia. venatkaa,pitää käydä kusella.